Moonwalker
(USA 1988)
Ohjaus: Jerry Kramer, Jim Blashfield
Pääosissa: Michael Jackson, Joe Pesci, Sean Lennon

Moonwalker (1988)
“A Movie Like No Other” - kuului Michael Jacksonin Moonwalker-elokuvan mainoslause. Väite pitää paikkansa, Moonwalker on outo elokuva. Se yhdistelee kuvia ja teemoja, jotka eivät yleensä kulje rinta rinnan. Syystä. Lopputulos on pitkä ja repaleinen fantasiamusiikkivideo.
Michael Jackson voi hyvin mielin ottaa osan kunniasta musiikkivideoiden kehityksessä. Videot kuten Thriller (John Landis) ja Bad (Martin Scorsese) olivat avaamassa tietä videoiden nykyiselle tasolle ja arvostukselle. Looginen askel musiikkivideoista on siirtymä isolle kankaalle. Askel on ollut monelle, Jacksonillekin, liian pitkä.
Moonwalker koostuu kahdesta pääjaksosta. Alkuosa muodostuu Michaelin uraa kuvaavasta videoantologiasta, jota täydennetään vuonna 1988 tuoreilla musiikkivideoilla Speed Demon ja Leave Me Alone. Molemmat kappaleet löytyvät Jacksonin Bad-albumilta.
Toinen jakso on laajennettu, noin puolen tunnin, versio Smooth Criminal -videosta. Tämä on elokuvan varsinainen suola, vaikka sekin on varsin omaperäinen luomus. Jackson esittää futuristisessa fantasiassa itseään, ja on napit vastakkain Mr. Bigin kanssa, jota esittää Joe Pesci korkokengissä.
Juoni on lyhyesti se, että Mr. Big haluaa myrkyttää kaikki lapset huumeilla, mutta Michael ei anna sen tapahtua. Seuraa useita ampumisjaksoja, kun Mr. Big armeijoineen yrittää suolata Michaelia. Sankari kuitenkin selviää tilanteista muuttumalla autoksi, robotiksi tai avaruusalukseksi.
Osio perustuu Jacksonin tarinaan ja kuvastaa mitä ilmeisimmin artistin kiinnostusta sci-fiin, seikkailutarinoihin ja uniformuissa marssiviin joukkoihin. Aavistuksen outoja ovat kohtaukset, joissa joko Michaelia ammutaan tai Michael ampuu, ja lapset katselevat sivusta. Elokuvassa ei ole oikein osattu päättää onko elokuva aikuisille vai lapsille.
Olen nähnyt elokuvan ensi kertaa sen ilmestyttyä Julia-elokuvateatterissa Turussa. Elokuvan alussa salissa oli kourallinen ihmisiä, mutta puolen tunnin konserttihysteriakuvauksen jälkeen vain pari-kolme. Leffa vaatii katsojalta sinnikkyyttä. Ilman fantastista musiikkia ja Smooth Criminalin kapakkajaksoa elokuva olisi melko turha. IMDb-linkki
Näissä elokuvissa on jotain samaa:
Twitter
- Kuu Paradorin yllä: http://t.co/JQms5Y6h 24.4.2012
Avainsanat
1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku animaatio dokumentti draama historia ihmissuhde Iso-Britannia Italia James Bond jännitys kauhu komedia kommunismi kosto musiikki mysteeri New York nuoriso Oscar poliisi politiikka rakkaus Ranska rikos Ruotsi Saksa sci-fi seikkailu seksi sota Suomi Tanska toiminta trilleri urheilu USA usko vakoilu väkivalta westernViimeisimmät kommentit
Mainoskatko – katso ja tue blogia
Aiheluokat
Arkistot
Elokuva-arvostelut
Elokuvablogeja
- Antti Alanen: Film Diary
- Atson ajatukset
- Bubskino
- Cinefiliaa
- Elämää ja elokuvaa (Sooloilija)
- Elokuvablogi.com (lopettanut)
- Elokuvakirja
- Elokuvatirkistelijä
- Elokuvista ja elon iloista
- Entertaining or else…
- Filmin rullaus
- Filmitähti
- Geek Is The New Black (lopettanut)
- Hannu Salmi: Blogi
- Heeere's Joni!
- Kino ja TV (Mikael Fränti)
- Kurjenmäen elokuvateatteri
- Kuvien takaa (Kalle Kinnunen)
- Leffablogi.com (lopettanut)
- Leffanurkka
- Monadi-Filmi
- My Movie Blog
- Renny Harlin's Blog
- Sediksen elokuvablogi
- Sivustakatsoja
- Split Reel
- Tanjankino
Elokuvablogeja maailmalta
Elokuvat televisiossa
Software
Trailereita
Tuotantoyhtiöitä




