Vaarallista seuraa

(Mauvaises fréquentations, Ranska 1999)

Ohjaus: Jean-Pierre Améris
Pääosissa: Maud Forget, Lou Doillon, Robinson Stévenin, Maxime Mansion

Tarina teinitytöstä, tämän parhaasta kaverista ja poikaystävästä. TV-maailman arvostelu antoi odottaa enemmän mitä elokuva itse asiassa tarjosi. Kalle Kinnusen arvion perusteella odotin jotain Trainspotting-tyyppistä todellisuuskuvausta, mutta lopputekstien rullatessa nautin vain musiikista. Elokuvan päähenkilö, 14-vuotias Delphine, rakastuu poikaan, joka keksii hyödyntää tytön silmitöntä rakkautta törkeästi hyväksi. Alkupuolen tavanomainen elokuva muuttuu loppupuolella varsin epäuskottavaksi. IMDb-linkki

Kill Bill: vol. 1

(USA 2003)

Ohjaus: Quentin Tarantino
Pääosissa: Uma Thurman, Lucy Liu, Vivica A. Fox, Daryl Hannah, David Carradine, Michael Madsen

Tarantinosta toiseen. Tässäkin päätähtenä Uma Thurman, joka on varsin vakuuttava. Toimintaa riittää alusta lähtien. Taistelukohtaukset ovat sarjakuvamaisen tyyliteltyjä eivätkä välttämättä sovellu heikkohermoisille. Täytyy katsoa osa 2 mahdollisimman pian. IMDb-linkki

South Park: Isompi, Pidempi & Leikkaamaton

(South Park: Bigger, Longer & Uncut, USA 1999)

Ohjaus: Trey Parker
Ääninä: Trey Parker, Matt Stone, Mary Kay Bergman

Kiroilua, etnisiin ja seksuaalisiin vähemmistöihin liittyvien ennakkoluulojen kanssa leikkimistä, kaikkea mitä ei saisi sanoa. Tätä ja muuta hurvittelua on tässä elokuvassa, joka on eräänlainen pidennetty South Park -jakso. Toimivaa viihdettä, jos tälläisesta pitää. Kuten tv-sarjassakin kaikkien ylilyöntien ja kiroilun jälkeen tekijät yllättävät katsojan ”housut kintuissa” ja osoittavat epäkohdan nykyisessä yhteiskunnassa. IMDb-linkki

Gosford Park

(UK/USA/Saksa/Italia, 2001)

Ohjaus: Robert Altman
Pääosissa: Maggie Smith, Michael Gambon, Kristin Scott Thomas, Camilla Rutherford

1930-luvulle sijoittuva elokuva tuo ensimmäiseksi mieleen lauantai-iltoihin perinteisesti kuuluvat englantilaiset dekkari-tv-sarjat. Tulee miettineeksi milloin Hercule Poirot tai neiti Marple astuu kuvaan. Elokuvan loppupuolella ylhäisökartanoon ilmestyykin poliisi, mutta sitä ennen ja oikeastaan sen jälkeenkin elokuva kulkee eri polkuja kuin BBC:n laatu dekkarit. Elokuvan keskiössä ovat tuon 1930-luvun luokkaerot. Herrasväki kulkee etuovesta, palvelusväki takaovesta. Palvelusväenkin kesken vallitsee selvä nokkimisjärjestys. Viikonlopun hienostunutta metsästystä ja ateriointia sekoittaa amerikkalaisvieraiden lisäksi menneet vääryydet. Kokonaisuutena rauhallinen elokuva, jonka maisemia jää katsomaan. IMDb-linkki

Pianonopettaja

(La Pianiste, Ranska-Itävalta 2001)

Ohjaus: Michael Haneke
Pääosissa: Isabelle Huppert, Benoît Magimel, Annie Girardot

Tämä elokuva on vainonnut minua ennen kuin edes näin sen. Nauhoitin elokuvan varmaan vuosi sitten televisiosta ja minun on pitänyt katsoa se moneen otteeseen. Lopullinen kimmoke katsomiseen tuli Helena Yläsen kirjasta ”Sata parasta elokuvaa” (Helsingin Sanomat 2005), jonka ostin itselleni joululahjaksi. Ylänen on asettanut ”Pianonsoittajan” sijalle 77 ja arvio sai minut etsimään pölyisen VHS-nauhan kaapista. Tarina musiikille uhrautuneesta/uhratusta naisesta ei jätä rauhaan elokuvan loputtua. Elokuva koskettaa monia vaikeita teemoja, kuten naisen ja miehen asemaa, äidin ja tyttären suhdetta ja pornografian vaikutusta ihmisen psyykeelle. Ei ole helppo katsottava. IMDb-linkki

Nousukausi

(Suomi 2003)

Ohjaus: Johanna Vuoksenmaa
Pääosissa: Petteri Summanen, Tiina Lymi, Antti Virmavirta, Kari-Pekka Toivonen

Elokuvassa kohtuullisen hyvä fiilis, varsinkin alkupuoliskolla. Loppupuoli muuttuu juonellisesti aika epäuskottavaksi. Toki liian vakavaksi ei juonta ole alun perinkään tarkoitettu. Kävin aikoinaan katsomassa elokuvan teatterissa Turussa. Tuo kokemus oli parempi kuin tv-katselu nyt. Petteri Summanen on hyvä näyttelijä. Hän tuntuukin olevan joka toisessa suomalaisessa elokuvassa. IMDb-linkki