Crazy Heart

(USA 2009)

Ohjaus: Scott Cooper
Pääosissa: Jeff Bridges, Maggie Gyllenhaal, Robert Duvall

Crazy Heart (2009)

Bad Blake (Jeff Bridges) on loppuunkulunut ja alkoholisoitunut country-muusikko, joka keikkailee pikkupaikkakuntien keilahalleissa ja kuppiloissa. Rahat ja terveys ovat lähestulkoon kadonneet, mainetta ja ylpeyttä on jäljellä enää hitunen. Miehen ura ja elämä ovat vääjäämättä valumassa aavikon hiekkaan.

Elähdyttävä tuulen vire puhaltaa kuitenkin Santa Fessä, jossa Blake tutustuu paikalliseen toimittajaan, Jean Craddockiin (Maggie Gyllenhaal). Jean ja tämän nelivuotias poika Buddy (Jack Nation) saavat uupuneen muusikon pohtimaan elämäänsä uudelleen.

Jatka lukemista ”Crazy Heart”

Presidentin miehet

(All the President’s Men, USA 1976)

Ohjaus: Alan J. Pakula
Pääosissa: Dustin Hoffman, Robert Redford, Jack Warden

All the President's Men (1976)

Yhteisten asioiden hoito eli politiikka on tärkeää, muttei aina niin säkenöivää. Kaikkia kiinnostavaksi politiikka muuttuu usein skandaalien myötä. Yksi modernin politiikan klassikkoskandaaleista on Watergate-skandaali, johon sotkeutui myös Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon. Presidentin miehet seuraa Washington Post -lehden toimittajien Bob Woodwardin (Robert Redford) ja Carl Bernsteinin (Dustin Hoffman) selvitystyötä, kun nämä paljastivat salailuvyyhden, joka johti lopulta presidentti Nixonin eroon vuonna 1974.

Jatka lukemista ”Presidentin miehet”

The Hurt Locker

(USA 2008)

Ohjaus: Kathryn Bigelow
Pääosissa: Jeremy Renner, Anthony Mackie, Brian Geraghty

The Hurt Locker (2009)

The Hurt Locker on realistinen kuvaus Yhdysvaltain armeijan pomminpurkajien työstä Irakissa. Elokuva seuraa kolmihenkisen pommitiimin (Jeremy Renner, Anthony Mackie, Brian Geraghty) työskentelyä ja eloa Irakin pölyisissä maisemissa. Leffa alkaa räjähtävästi ja meno jatkuu lähes lopputeksteihin saakka. Paikka paikoin keskiössä olevien urhojen meininki äityy hieman liian härkämäiseksi, mutta kokonaisuutena elokuva on hyvä. Kovin ainutlaatuinen The Hurt Locker ei ole, koska amerikkalainen viihdeteollisuus on tuottanut jo monia laadukkaita Lähi-Itä-aiheisia tv-sarjoja ja elokuvia (mm. Generation Kill, Syriana ja Merijalkaväen mies). The Hurt Lockerin juoni poukkoilee hieman ja lopputulos on kudelma pommeja ja väijytyksiä. Tämän voi toki tulkita sodan realistiseksi kuvaukseksi. Elokuva on joka tapauksessa yksi suurimmista suosikeista Oscar-palkintojen saajaksi tänä yönä Suomen aikaa. Pian nähdään kuinka käy. IMDb-linkki

Kunniattomat paskiaiset

(Inglourious Basterds, USA 2009)

Ohjaus: Quentin Tarantino
Pääosissa: Brad Pitt, Mélanie Laurent, Christoph Waltz

Inglourious Basterds (2009)
Inglourious Basterds (2009)

Miksi tehdä taas elokuva natseista? Quentin Tarantinon kohdalla vastaus lienee se, että toisen maailmasodan viralliset pahikset tarjoavat niin vahvoja hyvän ja pahan elementtejä, ettei elokuvaa voi olla tekemättä. Saksalaisille kyllä soisi välillä lomaa syntipukin roolistaan, mutta minkäs teet? Edellä sanotun jälkeen voi todeta, että Tarantinon elokuva on törkeän tyylikäs ja erilainen sotaelokuva. En saanut itseäni leffateatteriin, mutta elokuva toimii myös dvd-versiona kotisohvalta katsottuna.

Jatka lukemista ”Kunniattomat paskiaiset”

The Wrestler – painija

(The Wrestler, USA 2008)

Ohjaus: Darren Aronofsky
Pääosissa: Mickey Rourke, Marisa Tomei, Evan Rachel Wood

The Wrestler (2008)
The Wrestler (2008)

Mikä on taiteen määritelmä? Yksimielisyyttä on turha hakea, mutta itse olen mieltynyt Leo Tolstoin määrittelyyn kirjassa Mitä on taide? (1897, suom. 2000). Tolstoin mukaan taiteen tarkoitus on välittää inhimillisiä perustunteita ihmiseltä toiselle. Korkeimmassa muodossa nämä tunteet tukevat moraalisesti arvokasta asiaa. Tolstoin määritelmässä korkeinta moraalia edustaa kristinusko, mutta näin ei välttämättä tarvitse olla. Taiteen voidaan yksinkertaisesti sanoa herättävän tunteita moraalisesti arvokkaan asian puolesta. The Wrestler -elokuvassa tämä on ihmisarvon mukainen elämä.

Jatka lukemista ”The Wrestler – painija”

Purple Rain

(USA 1984)

Ohjaus: Albert Magnoli
Pääosissa: Prince, Apollonia Kotero, Morris Day

Purple Rain (1984)

Dearly beloved
We are gathered here 2day
2 get through this thing called life
Electric word life, it means 4ever
and that’s a mighty long time
But I’m here 2 tell U
there’s somethin’ else… the afterworld
A world of never ending happiness
U can always see the sun, day or night…

Näillä sanoilla alkaa Purple Rain -elokuvan ja albumin avaava Let’s Go Crazy -biisi, joka on eräänlainen funk/rock-seurakunnan kokoonkutsukappale. Massat ottivat kutsun vastaan 25 vuotta sitten ja yhdessä elokuva ja albumi tekivät Princestä yhden menestyneimmistä pop-artisteista 1980-luvuilla.

Jatka lukemista ”Purple Rain”