Pakojuna

(Runaway Train, USA 1985)

Ohjaus: Andrei Konchalovski
Pääosissa: Jon Voight, Eric Roberts, Rebecca De Mornay

Katsoin taannoin varsin hulvattoman dokumenttielokuvan Cannon-leffayhtiön vaiheista nimeltä Electric Boogaloo: The Wild, Untold Story of Cannon Films (2014). Erityisesti 1980-luvulla Yhdysvalloissa vaikuttaneen yhtiön nokkamiehinä toimivat israelilaiset serkukset Menahem Golan ja Yoram Globus. Yhtiö tuotti valtavan määrä toimintaelokuvia, joista valtaosa oli monilla mittareilla arvioituina kehnoja. Mutta eivät toki kaikki.

Dokumentissa esitellyistä leffoista erityisesti Pakojuna (1985) jäi kiinnostamaan, koska en ollut elokuvaa aiemmin nähnyt. Andrei Konchalovskin ohjaamassa toimintaelokuvassa kaksi vankia (Jon Voight, Eric Roberts) karkaa alaskalaisesta vankilasta ja aloittaa pakomatkan tavarajunan kyydissä. Alku sujuu karkulaisten kannalta hyvin, mutta sitten junankuljettaja saa sydänkohtauksen ja juna lähtee kiitämään hallitsemattomasti läpi talvisen Alaskan.

Elokuvamainos Helsingin Sanomissa 12.7.1986. Elokuvaa esitettiin elokuvateatteri Maximissa.

Elokuva perustuu japanilaisen mestariohjaaja Akira Kurosawan tarinaan ja ohjauksesta vastaa venäläinen Konchalovski, joka on tehnyt yhteistyötä toisen mestariohjaajan Andrei Tarkovskin kanssa (esim. Andrei Rublev -elokuvan käsikirjoitus).

Jatka lukemista ”Pakojuna”

Paterson

(USA, Ranska, Saksa 2016)

Ohjaus: Jim Jarmusch
Pääosissa: Adam Driver, Golshifteh Farahani, Barry Shabaka Henley

Paterson (2019)

Olen katsonut viime aikoina
todennäköisesti liikaa elokuvia,
joissa on selkeä juonikuvio
ja turhaa raakuutta.

Paterson on erilainen, seesteisempi.
Joku voisi sanoa liian verkkainen,
mutta sanon mieluummin parempi,
koska leffan jälkeen mieli on levollisempi.

Paterson kertoo arjesta, yhdestä viikosta,
paikassa nimeltä Paterson, New Jersey.
Ja bussikuskista nimeltä Paterson,
joka kirjoittaa runoja William Carlos Williamsin hengessä.

Viikko etenee, aika matelee
ja Paterson kirjailee
havainnoistaan polveilevia runoja.
Paterson-elokuva kannattaa katsoa.

Lisätietoa elokuvasta:
IMDb / Elonet

La Vie du Christ

(Ranska 1906)

Ohjaus: Alice Guy-Blaché
Lavastus: Henri Ménessier

Ranskalainen elokuva-alan pioneeri Alice Guy-Blaché (1873-1968) ohjasi Gaumont-yhtiölle yhden varhaisimmista Jeesuksen elämästä kertovista elokuvista. La Vie du Christ -elokuva valmistui vuonna 1906 eli vain kymmenen vuotta sen jälkeen, kun Lumièren veljekset järjestivät joulukuussa 1895 Pariisissa maailman ensimmäisen maksullisen elokuvanäytöksen.

La Vie du Christ (1906)

Hieman yli puoli tuntia kestävä Guy-Blachén elokuva rakentuu 25 kohtauksesta, joissa kuvataan muun muassa Jeesuksen syntymä, ihmetekoja, viimeinen ehtoollinen, ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus. Lähikuvia ei käytetä, vaan kaikissa kohtauksissa kamera kuvaa laajaa yleiskuvaa. Lavastus on rakennettu hienosti ja näyttelijöiden lisäksi mukana on myös hevosia.

Alice Guy-Blaché on yksi vähemmän tunnetuista elokuvataiteen kehittäjistä. Peter von Baghin Elokuvan historia -kirjassa (1975/1998) Guy-Blaché mainitaan, mutta monissa muissa elokuvan historiaa käsittelevissä teoksissa hänet ohitetaan. Unohdetun pioneerin merkitystä ja uraa käsitellään oivallisesti dokumenttielokuvassa Ensimmäinen nainen: Alice Guy-Blaché (2018), joka on katsottavissa Yle Areenassa 30.11.2021 saakka. Kannattaa myös lukea Yle Teeman sivuilla julkaistu artikkeli.

Lisätietoa elokuvasta:
IMDb / Wikipedia

Basic Instinct – vaiston varassa

(Basic Instinct, USA 1991)

Ohjaus: Paul Verhoeven
Pääosissa: Michael Douglas, Sharon Stone, George Dzundza

Brittiläisen elokuvalehti Empiren elokuun numerossa on mainio juttu Mario Kassarin ja Andrew Wajnan vuosina 1976-1995 luotsaamasta Carolco-elokuvayhtiöstä. Yhtiön tuottamia elokuvia ovat muun muassa Taistelija (1982), Rambo – taistelija 2 (1985), Noiduttu sydän/Angel Heart (1987), Rambo – taistelija 3 (1988), Terminator 2 – Tuomion päivä (1991), Total Recall – unohda tai kuole (1990) sekä Renny Harlinin Cliffhanger – kuilun partaalla (1993) ja Kurkunleikkaajien saari (1995). Ainakin itselleni Carolcon alkutunnari (YouTube-linkki) tuli 1980- ja 1990-luvuilla varsin tutuksi, ja se takasi yleensä mielenkiintoisen leffahetken.

Basic Instinct (1991)

Carolco-yhtiön tuotantoa on myös Paul Verhoevenin ohjaama Basic Instinct – vaiston varassa, joka on hollantilaisen Verhoevenin kolmas ohjaustyö Yhdysvalloissa. Sitä edelsivät toiminta- ja tieteiselokuvien klassikoksi noussut Robocop (1987) sekä Arnold Schwarzeneggerin sci-fi-hulluttelu Total Recall – unohda tai kuole (1990).

Basic Instinct on hitchcockmainen eroottisesti ladattu trilleri, jossa on tietty romanttisen romaanin vivahde. Elokuvassa sivuraiteille ajautunut sanfranciscolainen etsivä Nick Curran (Michael Douglas) päätyy ex-rokkarin raa’an murhan tutkinnan yhteydessä rikoskirjailija Catherine Tramellin (Sharon Stone) pauloihin ja sotkeutuu yhä vaarallisempaan leikkiin tämän kohtalokkaan oloisen naisen kanssa.

Jatka lukemista ”Basic Instinct – vaiston varassa”

Django – kostaja

(Django, Italia, Espanja 1966)

Ohjaus: Sergio Corbucci
Pääosissa: Franco Nero, Loredana Nusciak, José Bódalo

Django (1966)

Yksinäinen mies vaeltaa karussa maisemassa ja raahaa perässään ruumisarkkua. Arkku ja miehen saappaat ovat yltä päältä mudassa. Mies tuntuu kulkevan vääjäämättä kohti ristiriitoja ja eripuraa. Miehen nimi on Django.

Sergio Corbuccin ohjaama ja tuottama Django – kostaja (videolevityksessä käytetty nimi Nimeni on Django) on yksi italowesternien malliesimerkkejä. Spagetti- tai italowesterneiksi kutsutaan Italiassa lähinnä 1960-luvulla tuotettuja lännenelokuvia, joissa yhdistyivät italialaisen elokuvan realismi, sosiaalisten suhteiden karikatyyrit, väkivalta ja omanlainen historiaton länsi.

Tunnetuimpia italowesternejä

– Kourallinen dollareita (Sergio Leone, 1964)
– Vain muutaman dollarin tähden (Sergio Leone, 1965)
– Hyvät, pahat ja rumat (Sergio Leone, 1966)
– Django – kostaja (Sergio Corbucci, 1966)
– Huuliharppukostaja (Sergio Leone, 1968)
– Suuri hiljainen (Sergio Corbucci, 1968)

Django – kostaja valmistui kaksi vuotta Sergio Leonen elokuvan – yhden varhaisimman italowesternin – Kourallinen dollareita (1964) jälkeen ja on tuotettu Leonen teoksen menestyksen innoittamana. Leonen leffa puolestaan on adaptaatio Akira Kurosawan samuraielokuvasta Yojimbo – onnensoturi (1961), jossa yksinäinen soturi vedättää Japanissa ristiriitojen ja rikollisuuden köyhdyttämän kaupungin taistelevia ryhmittymiä. Muiden ideoiden reipas lainailu oli tyypillistä italowesterneille.

Jatka lukemista ”Django – kostaja”

Kuningasmies

(Suomi 2020)

Ohjaus: Tapio Kauma
Pääosissa: Tapio Kauma, Niko Hill, Harri Kankaanpää

Kuningasmies (2020)

Kesä on mökkeilyn aikaa. Varsinkin nyt kesällä 2020, kun koronaviruksen aiheuttaman erikoistilanteen vuoksi monet meistä ovat päättäneet pysyä kotimaan rajojen sisäpuolella.

Suomalaisen kaveriporukan tekemässä lyhytelokuvassa Kuningasmies ystävykset Raimo (Tapio Kauma) ja Osku (Niko Hill) saapuvat jälkimmäisen mökille viikonlopun viettoon. Pian alkaa kuitenkin tapahtua kummia, kun mökin yläkerrassa ja pihalla hiippailee valkoisiin haalareihin pukeutuneita epämääräisen näköisiä olentoja. Toiminnan mies Raimo tarttuu oitis haasteeseen ja hyökkää tunkeilijoiden kimppuun. Pian mukaan taistoon liittyy myös Raimon paikalle kutsuma Pentti (Harri Kankaanpää).

Tapio Kauman ohjaama ja käsikirjoittama 25-minuuttinen elokuva on humoristinen splatter-leffa, jossa tekoveri roiskuu ja aseet paukkuvat. Splatter ei varsinaisesti ole lempielokuvagenreni, mutta täytyy sanoa, että YouTubessa julkaistu Kuningasmies on toteutettu varsin oivallisesti.

Jatka lukemista ”Kuningasmies”