One Battle After Another (2025)

One Battle After Another (Yhdysvallat)
Ohjaus: Paul Thomas Anderson
Pääosissa: Leonardo DiCaprio, Benicio del Toro, Sean Penn
Kesto: 162 min.
Ikäraja: K12
Ensi-ilta: 26.9.2025

Paul Thomas Andersonin (Magnolia, There Will Be Blood, Boogie Nights) uusin teos One Battle After Another (2025) on hieno elokuva ihmisistä, ideologioista ja perheestä. Elämä on taistelua taistelun jälkeen, ja Andersonin elokuva tarjoilee tämän näkymän kaikessa kaoottisuudessaan, kauneudessaan ja ristiriitaisuudessaan.

One Battle After Another (2025) -elokuvan juliste / Warner Bros. Pictures

Elokuvan päähenkilöitä ovat entinen vallankumouksellinen Bob (Leonardo DiCaprio) sekä hänen tyttärensä Willa (Chase Infiniti), jotka elävät yhteiskunnan haja-asutusalueella. Bobin menneisyys kuitenkin jahtaa häntä ja pian ollaan takaa-ajossa ja takaa-ajettavana. Bobin kintereillä on erityisellä vimmalla Sean Pennin esittämä kovia kokenut kapiainen.

DiCaprio on jälleen erinomainen, mutta erityisesti näyttelijätyöstä pitää mainita Sean Penn, jonka hahmo eversti Steven J. Lockjaw on karikatyyrimäinen mutta kiehtova. Samaten Bobin tyttären roolissa nähtävä nuori Chase Infiniti tekee todella vaikuttavan roolisuorituksen.

Jatka lukemista ”One Battle After Another (2025)”

Köln 75 (2025)

Köln 75 (Saksa, Puola, Belgia)
Ohjaus: Ido Fluk
Pääosissa: Mala Emde, John Magaro, Jördis Triebel
Kesto: 110 min.
Ikäraja: K12
Ensi-ilta: 26.9.2025

Eilen sai elokuvissa ensi-iltansa Ido Flukin ohjaama ja käsikirjoittama Köln 75, joka kertoo Keith Jarrettin konsertista Kölnissä. Tarinalinjoja on kaksi: toinen kertoo konsertin järjestäjästä Vera Brandesista ja toinen Keith Jarrettista.

Köln 75 (2025) -elokuvan mainosjuliste.

Tarinalinjoista Jarrettin tarina on se, joka herätti ainakin oman mielenkiintoni, mutta Brandesin tarina on se, johon elokuvassa keskitytään. Brandesin roolissa nähdään energinen Mala Emde ja Jarrettia tulkitsee hieman pienemmällä energian tasolla John Magaro, joka on aiemmin esiintynyt mm. elokuvissa Past Lives, First Cow ja The Materialists.

Keith Jarrett (s. 1945) on yhdysvaltalainen pianisti ja säveltäjä, joka tunnetaan erityisesti improvisaation mestarina ja yhtenä 1900-luvun loppupuolen merkittävimmistä jazzmuusikoista. Hän on tehnyt yhteistyötä mm. Art Blakeyn, Charles Lloydin ja Miles Davisin kanssa.

Jatka lukemista ”Köln 75 (2025)”

Meren raivo (2000)

The Perfect Storm (Yhdysvallat)
Ohjaus: Wolfgang Petersen
Pääosissa: George Clooney, Mark Wahlberg, John C. Reilly
Kesto: 130 min.
Ikäraja: K12

1970-luvulla Yhdysvalloissa tehtiin katastrofielokuvia, joissa pilvenpiirtäjä paloi tai lentokoneet olivat vaarassa. 1990-luvulla puolestaan tuotettiin katastrofielokuvia isoista luonnonmullistuksista, kuten hirmumyrskyistä tai maata uhkaavista asteroideista.

Meren raivo (2000) eli alkuperäiseltä nimeltään The Perfect Storm. Warner Bros. Pictures, 2000.

Wolfgang Petersenin (mm. Das Boot, Air Force One) ohjaama Meren raivo on vuonna 2000 ilmestynyt katastrofielokuva, joka kuvaa pääasiallisesti kalastusalus Andrea Gailin miehistön kohtaloa. Tarina pohjautuu vuoden 1991 todellisiin tapahtumiin ja tuolloin Yhdysvaltain itärannikolla koettuun myrskyyn, jota kutsuttiin myös täydelliseksi myrskyksi. Tähän viittaa myös elokuvan alkuperäinen ja parempi nimi The Perfect Storm.

Elokuvassa on useiden muiden katastrofielokuvien tapaan vaikuttava näyttelijöiden kaarti. Mukana ovat George Clooney, Mark Wahlberg, Diane Lane, William Fichtner, Karen Allen, Mary Elizabeth Mastrantonio ja John C. Reilly.

Jatka lukemista ”Meren raivo (2000)”

Riefenstahl (2024)

Riefenstahl (Saksa)
Ohjaus: Andres Veiel
Esiintyjät: Leni Riefenstahl, Horst Kettner, Albert Speer
Kesto: 115 min.
Ikäraja: K-7

Kävin viime viikolla Espoo Cinéssä katsomassa Andres Veielen ohjaaman dokumentin saksalaisesta elokuvapersoonasta Leni Riefenstahlista (1902-2003). Elokuva esitettiin Kino Tapiolassa ja voit lukea lisää kyseisestä elokuvaviikostani täällä.

Riefensthal (2024) -elokuvan mainosjuliste.

Leni Riefenstahl oli monin tavoin uraauurtava näyttelijä ja elokuvantekijä, joka vaikutti erityisesti natsi-Saksan aikana. Tähän edellä olevaan virkkeeseen kiteytyy keskeisin dilemma: Riefenstahl toisaalta innovoi ja kehitti elokuvaa taidemuotona, mutta teki sen natsi-ideologian siipien suojissa.

Toisen maailmansodan jälkeen Riefenstahl pidätettiin, mutta häntä ei tuomittu sotarikoksista. Hänen kuitenkin todettiin olleen eräänlainen natsi-Saksan henkinen kanssamatkustaja. Hän itse kiisti jyrkästi tienneensä esimerkiksi keskitysleirien kauheuksista. Väitettä voi olla vaikea uskoa, koska Riefenstahl oli läheisissä väleissä natsi-Saksan johdon, kuten Adolf Hitlerin kanssa.

Näitä totuuden eri vaihtoehtoja tuodaan Andres Veielin dokumentissa monipuolisesti ja ansiokkaasti esiin. Katsojalle jätetään kuitenkin lopulta vastuu tehdä omat päätelmänsä. Dokumentissa nähtävissä haastatteluissa Riefenstahl puhuu itsestään taiteilijana ja elokuvantekijänä, joka ei halunnut ottaa kantaa poliittisiin asioihin.

Jatka lukemista ”Riefenstahl (2024)”

Elokuvaharrastajan viikko

Mitä elokuvaharrastus oikein käytännössä tarkoittaa? Onko se pelkkää sohvalla istumista ja Netflixin tuijottamista? Päätin kirjata omaa harrastustani viikon ajan.

Eilen elokuvissa -blogin kirjoittaminen on näkyvin osa omaa elokuvaharrastustani. Ensi joulukuussa tulee täyteen 20 vuotta tätä elokuvabloggailua. Itse blogin kirjoittamisen lisäksi päivitän blogin some-tiliejä, jotka ovat Instagram-, Facebook-, Threds-, Bluesky- ja Letterboxd-palveluissa:

Letterboxd-palveluun kirjaamani katsotut elokuvat ajalla 25.-31.8.2025. Kyseisellä viikolla katsoin seitsemän elokuvaa eli tasaisesti jaettuna yhden elokuvan päivässä. Todellisuudessa katselut painottuivat loppuviikkoon.

Letterboxd-palvelua hyödynnän varsin aktiivisesti, koska kirjaan sinne kaikki katsomani elokuvat. Letterboxdin hyvä puoli on tilastotieto, joka on saatavissa omista katseluista. Minulla on kattavat tiedot katseluistani vuodesta 2020 lähtien. Tilastot kertovat välillä kuinka kapeasti ja vinoutuneesti elokuvia tulee katsottua. Erityisesti amerikkalaisen tuotannon painotus näkyy hyvin.

Viime viikko oli kuitenkin siinä mielessä hyvä, että kävin leffateatterissa kolme kertaa ja katsoin elokuvia eri maista. Seuraavassa hieman tarkemmin viikon ohjelmasta. Todettakoon vielä, että olen perheellinen mies ja käyn päivätöissä eli harrastukseen käytettävä aika rajoittuu iltoihin ja viikonloppuihin.

Jatka lukemista ”Elokuvaharrastajan viikko”

April (2024)

აპრილი / ap’rili (Georgia, Ranska)
Ohjaus: Dea Kulumbegashvili
Pääosissa: Ia Sukhitashvili, Kakha Kintsurashvili, Merab Ninidze
Kesto: 134 min.
Ikäraja: K-16

Espoo Cinén 2025 -ohjelmistoon kuuluva Dea Kulumbegashvilin ohjaama elokuva April sijoittuu Georgian maaseudulle, jossa synnytyslääkärinä toimiva Nina (Ia Sukhitashvili) yrittää auttaa potilaitaan. Elokuvan alussa kolmen miehen kopla kuulustelee Ninaa, koska aiemmassa synnytyksessä vastasyntynyt lapsi yllättäen kuoli. Käy selväksi, että Nina työskentelee moninaisten paineiden alla.

Luin vastikään Georgian lähihistoriaa käsittelevän artikkelin, jossa kuvataan hyvin, miten Gruusian nimellä aiemmin tunnettu entinen neuvostotasavalta teki vuoden 1991 itsenäistymisensä jälkeen merkittäviä siirtymiä kohti länsimaista demokratiaa ja EU:ta. Viime vuosina suunta on kuitenkin ollut kohti Putinin Venäjää.

April-elokuvassa maailmanpolitiikka ei ole niinkään läsnä, mutta maaseudun moraalikäsitykset ja terveydenhuollon tila sen sijaan ovat. Synnytyslääkäri Nina edustaa modernimpaa terveyskäsitystä, kun monet muut vannovat perinteisten moraalikäsitysten ja toimintatapojen varaan. Ninan toiminta herättää epäilyjä, koska hän auttaa alueen asukkaita myös aborttien teossa. Moraali, laki ja yleinen hyväksyttävyys ovat siis vaakalaudalla.

Jatka lukemista ”April (2024)”