Ajojahti (1967)

Le Samouraï (Ranska, Italia)
Ohjaus: Jean-Pierre Melville
Pääosissa: Alain Delon, Cathy Rosier, François Périer
Kesto: 100 min.
Ikäraja: K-16
Ensi-ilta Suomessa: 14.2.1969

Jean-Pierre Melvillen Ajojahti eli Le Samouraï on viileän tyylikäs ranskalainen rikosdraama, jonka vaikutus näkyy elokuvataiteessa vielä vuosikymmenien jälkeen. Vuonna 1967 valmistunut elokuva kertoo palkkamurhaaja Jef Costellosta, joka joutuu keikan jälkeen sekä poliisien että hänet tehtävään palkanneen tahon kynsiin Pariisin hämärillä kaduilla.

Le Samouraï (1967) Criterion Collection -blu-ray-julkaisu, joka sisältää elokuvan lisäksi runsaasti lisämateriaalia ja pienen kirjasen, jossa on kirjoitus mm. John Woolta.

Elokuvan ohjannut Jean-Pierre Melville oli ranskalaisen elokuvan uudistajia, jonka tyyli oli omaleimainen: kurinalainen, pelkistetty ja amerikkalaisesta film noirista vaikutteita ammentava. Ajojahti on täydellinen kiteytys hänen elokuvallisesta maailmastaan. Jokainen kuva on harkittu, jokainen liike täsmällinen ja jokainen ele merkityksellinen.

Pääroolissa loistaa Alain Delon, joka tekee yhden uransa ikonisimmista roolisuorituksista. Delonin esittämä Jef Costello on myyttinen samurain kaltainen, yksinäinen hahmo. Hän puhuu vähän, liikkuu varmasti ja näyttää lähes tunteettomalta, mutta juuri pidättyväisyydessään hahmo on kiehtova. Delon onnistuu rakentamaan kokonaisen persoonallisuuden pienistä eleistä ja katseista.

Jatka lukemista ”Ajojahti (1967)”

Hopealuoti (1985)

Silver Bullet (Yhdysvallat)
Ohjaus: Daniel Attias
Pääosissa: Gary Busey, Everett McGill, Corey Haim
Kesto: 95 min.
Ikäraja: K-16

Kauhuelokuvat eivät ole varsinaisesti lempileffojani. Katson kyllä mielellään hyvin tehtyjä elokuvia, joissa on kauhuelementtejä, kuten Rosemaryn painajainen (1968), Manaaja (1973), Hohto (1980) tai vaikkapa Ennustus (1976). Myös Hopealuoti (1985) -ihmisusileffassa on jotain erityistä viehätystä ja siksi päätin katsoa sen näin halloweenin alla.

Hopealuoti eli Silver Bullet (1985). Kuvassa on elokuvan saksalainen blu-ray-julkaisu Der Werwolf von Tarker Mills (Mediabook, 4K-UHD+Blu-ray) eli suomennettuna Tarker Millsin ihmissusi. Julkaisu sisältää kaksi blu-ray-levyä ja saksankielisen kirjasen.

Elokuva perustuu Stephen Kingin pienoisromaaniin Cycle of the Werewolf (1983). Tarinassa useita raa’asti surmattuja ruumiita löydetään uneliaasta Tarker Millsin pikkukaupungista, eikä murhaajasta ole jälkeäkään. Poliisin ollessa tilanteessa kädetön, pyörätuolin kanssa liikkuva Marty (Corey Haim) alkaa kehittää omaa teoriaansa: koska murhat on tehty täysikuun aikaan, 11-vuotias poika epäilee tapahtumien takana olevan ihmissusi. Kun kukaan ei usko häntä, Marty lähtee itse etsimään petoa.

Elokuvan keskiössä on vanha ja kiehtova tarina ihmissudesta, joka on yksi eurooppalaisen kansanperinteen tunnetuimmista hirviöhahmoista. Kannattaa kuunnella Yle Areenasta aihetta koskeva Outopodcastin jakso (linkki).

Vaikka ihmissusitarinoita on kerrottu lukemattomia, Hopealuoti onnistuu rakentamaan oman versionsa tavalla, joka tuntuu sekä pelottavalta että turvalliselta. Osasyy elokuvan viehätykseen saattaa olla sen vahvassa kasaritunnelmassa. On pikkukaupungin idylliä, nuoren pojan seikkailunhalua ja intoa selvittää totuus.

Jatka lukemista ”Hopealuoti (1985)”

Troija (2004)

Troy (Yhdysvallat, Britannia)
Ohjaus: Wolfgang Petersen
Pääosissa: Brad Pitt, Eric Bana, Orlando Bloom
Kesto: 163 min.
Ikäraja: K-15

Wolfgang Petersenin (1944-2022) ohjaama Troija on näyttävä historiallinen eepos, joka perustuu noin 2700 vuotta sitten kirjoitettuun Homeroksen Ilias-runoelmaan. Elokuva kertoo Troijan sodasta, Akilleesta ja legendaarisesta taistelusta Troijan kaupungin ympärillä.

Ostin Troija (2004) -elokuvan kahden levyn DVD-julkaisuna järvenpääläiseltä kirppikseltä.

Katsoin elokuvan DVD:ltä, jonka hankin järvenpääläiseltä kirppikseltä 50 sentin hintaan. Hinta oli alun perin euron, mutta päivän alennuksen ansiosta siitäkin lähti vielä puolet pois. Ostopäätöstä ei tarvinnut kauaa pohtia, koska elokuva oli katselulistallani jo muutoinkin – etenkin kun kesällä oli teattereihin tullut Christopher Nolanin The Odyssey (2026).

Wolfgang Petersenin ohjaama (mm. Das Boot, Meren raivo, Air Force One, Poseidon) Troija oli ilmestyessään valtava ja kallis tuotanto, mutta samalla yllättävän suoraviivainen. Lähes kolmetuntinen kesto ei tunnu raskaalta, sillä elokuvan tempo pysyy hyvin kasassa.

Poliittiset juonittelut, henkilökohtaiset konfliktit ja suuret taistelukohtaukset seuraavat toinen toisiaan sopivassa rytmissä. Erityisesti Akilleen ja Hektorin välinen vastakkainasettelu kantaa tarinaa tehokkaasti.

Näyttelijäkaarti on loistava: Brad Pitt esittää Akillesta, Eric Bana Hektoria ja Orlando Bloom Hektorin Paris-veljeä. Lisäksi mukana ovat muun muassa Diane Kruger, Sean Bean, Peter O’Toole, Brian Cox ja Brendan Gleeson. Näyttelijälistakin on siis lähes eeppinen.

Jatka lukemista ”Troija (2004)”

The Strangers: Chapter 3 (2026)

The Strangers: Chapter 3 (Yhdysvallat)
Ohjaus: Renny Harlin
Pääosissa: Madelaine Petsch, Richard Brake, Gabriel Basso
Kesto: 92 min.
Ikäraja: K-16

Venuksen pikkukylän verilöylyfestivaali saa jatkoa tässä Renny Harlinin ohjaamassa kolmannessa The Strangers -elokuvasarjan osassa. Voit lukea aiemmista osista blogissa: The Strangers: Chapter 1 (2024) ja The Strangers: Chapter 2 (2025). Tsekkaa myös alkuperäinen leffa: The Strangers (2008).

The Strangers: Chapter 3 (2026)

Tällä kertaa näyttämölle marssitetaan kiihtyvällä tahdilla kirveen ruokaa. Maya (Madelaine Petsch) on edelleen puukkohippasilla oveen kolkuttajien kanssa, mutta uhreja löytyy lisää sekä eri aikatasoista että kylän ulkopuolelta.

Juoni on hölmö ja tappaminen on kuin halonhakkuukisa ilman halkoja. Yksi oudoimmista kohdista leffassa koetaan, kun pikkukylässä pulaan joutuneen Mayan sisko, tämän mies ja roteva tumma kaveri saapuvat kylään etsimään Mayaa.

Seuratessaan hämäräperäistä poliisipäällikköä autolla syrjäisessä metsässä kolmikko kokee järkevimmäksi siirroksi, että sisko ja tämän mies murtautuvat autioon asuntovaunuun keskellä ei mitään ja jäävät sinne odottamaan vainoojia. Nappivalinta – kuten voitte arvata. Lopussa selviää jääkö kukaan henkiin.

Katsoin elokuvan eilen, mutta veikkaan että katselukerta jää ainoaksi. The Strangers: Chapter 3 saattaa sopia joillekuille lokakuuhun, joka on nimetty kauhukuukaudeksi. Böö!

Lisätietoa elokuvasta:
Letterboxd / IMDb

First Cow (2019)

First Cow (Yhdysvallat)
Ohjaus: Kelly Reichardt
Pääosissa: John Magaro, Orion Lee, Toby Jones
Kesto: 122 min.
Ikäraja: K-12

Olen nähnyt Kelly Reichardtin elokuvan First Cow kaksi kertaa ja tekisi mieli katsoa se jälleen uudelleen. Kyseessä on lännenelokuva, jossa paukkuu revolverien sijaan vispilä kulhon reunoihin, ja jännitys syntyy leivonnaisen reseptistä ja lehmän lypsämisestä. Tämä on länkkäri ilman sankarimyyttejä – väkivallan korvaavat arki ja pienet eleet.

Kelly Reichardtin ohjaama First Cow (2019) kertoo Oregonin territorion kehittymisestä ja ensimmäisestä lehmästä, joka saapuu paikalle.

First Cow sijoittuu 1820-luvun Oregoniin, aikaan jolloin alue oli vasta territorio. Yhteiskunnallinen rakenne on vasta muotoutumassa, ja siihen kuuluu ratkaisevasti hetki, jolloin ensimmäinen lehmä saapuu alueelle San Franciscosta. Sonni ja vasikka ovat ilmeisesti kuolleet matkalla. Jäljelle jää lehmä, jonka tuottama maito muuttaa yllättävän paljon.

Leffa alkaa nykyajasta, mutta siirtyy lähes heti ajassa taaksepäin metsään, jossa päähenkilö Cookie (John Magaro) poimii kanttarelleja ruoanlaittoa varten. Hän toimii vaeltavan seurueen kokkina. Metsässä Cookie kohtaa eksyneen oloisen King-Lun (Orion Lee), jonka kanssa he muodostavat elokuvan toiminnallisen kaksikon.

Jatka lukemista ”First Cow (2019)”

Villihanhet (1978)

The Wild Geese (Britannia)
Ohjaus: Andrew V. McLaglen
Pääosissa: Richard Burton, Roger Moore, Richard Harris, Hardy Krüger
Kesto: 134 min.
Ikäraja: K-16

Tänäkin kesänä televisiossa ovat pyörineet James Bond -elokuvat, ja hetki sitten esitysvuorossa olivat Roger Mooren tähdittämät leffat. Moore tunnetaan parhaiten Bondeista, mutta hän on toki tehnyt muutakin. Yksi Mooren paremmista leffoista on Villihanhet, jonka hankin vastikään fyysisenä mediana itselleni.

The Wild Geese (1978) eli suomeksi Villihanhet. Kuvassa Arrow’n blu-ray-julkaisu, jossa ekstrana myös elokuvan jatko-osa Villihanhet 2 (1985).

Andrew V. McLaglenin ohjaama Villihanhet on saman tyyppinen elokuva kuin vaikkapa Navaronen tykit (1961) ja monet muut sotaseikkailut, joissa vaarallista operaatiota varten kootaan erikoisjoukko veteraanisotilaita. Ensin joukkue kerätään kasaan, sitten laaditaan suunnitelma, toteutetaan operaatio, kohdataan odottamattomat ongelmat ja lopulta selvitetään, kuka jää henkiin ja kuka ei.

Villihanhet tuntuu kuitenkin tavallista aikuismaisemmalta lajityyppinsä edustajalta. Vaikka toiminta on tärkeässä roolissa, elokuva käyttää runsaasti aikaa hahmojen rakentamiseen. Pääosassa olevat miehet eivät ole nuoria sankareita vaan ikääntyviä ammattisotureita, jotka kantavat mukanaan pettymysten, menetysten ja vanhenemisen merkkejä.

Tempo on nykyelokuviin verrattuna verkkainen, mutta samalla tarina saa aikaa edetä ja henkilöhahmot tuntuvat oikeilta ihmisiltä eivätkä vain toimintakohtauksia varten luoduilta pelinappuloilta.

Jatka lukemista ”Villihanhet (1978)”