Coda – Kahden maailman välissä (2021)

CODA (Yhdysvallat, Ranska)
Ohjaus: Siân Heder
Pääosissa: Emilia Jones, Troy Kotsur, Marlee Matlin
Kesto: 112 min.
Ikäraja: 12

Suomenkielisen lisänimensä mukaisesti Coda kertoo elämästä kahden maailman välissä. Päähenkilö nuori Ruby on perheensä ainoa, joka ei ole kuuro. Kalastuksella elantonsa hankkivan perheen isä, äiti ja veli ovat kuuroja, ja tytär Ruby toimii monessa tilanteessa perheensä tulkkina. Elokuvan nimi juontaa englanninkielisestä lyhenteestä CODA (Child of Deaf Adults).

CODA (2021)

Elokuva kuvaa elämää kuurona, hieman samaan tapaan kuin muutaman vuoden takainen upea Sound of Metal (2019). Coda on kuitenkin enemmän kasvutarina, kertomus nuoresta kuulevasta tytöstä, joka etsii ja löytää elämälleen tarkoitusta ja suuntaa. Ruby haluaa lähteä opiskelemaan musiikkia ja laulamista, joka on ristiriidassa vanhempien odotusten kanssa.

Coda perustuu ranskalaiseen elokuvaan La famille Béliere (2014), josta Siân Heder on ohjannut Massachusettsiin sijoittuvan englanninkielisen version. Tarinan kaari on tasapainoinen. Elokuva kattaa temaattisesti nuoren ihmisen kasvun, perheen merkityksen, talouden muutoksen, kalastajien ahdingon sekä uudenlaiset taloudellisen yhteistyön muodot. Lisäksi elokuvassa on maanläheistä huumoria ja kykyä iskeä myös tunteisiin.

Jatka lukemista ”Coda – Kahden maailman välissä (2021)”

Luokkakokous 3 – Sinkkuristeily

(Suomi 2021)

Ohjaus: Renny Harlin
Pääosissa: Aku Hirviniemi, Sami Hedberg, Jaajo Linnonmaa

Katsoin viimein Renny Harlinin koronakesänä 2020 Suomessa ohjaaman kreisikomedian Luokkakokous 3 – Sinkkuristeily. Leffa on Luokkakokous-elokuvien sarjaan sopiva hulvaton hölmöily, jossa on myös ripaus harlinmaista toimintaa. Pääosissa nähdään kolmikko Aku Hirviniemi, Sami Hedberg ja Jaajo Linnonmaa, jotka lähtevät sinkkuristeilylle Hedbergin esittämän Antti-hahmon isän Akselin (Pertti Sveholm) kanssa.

Luokkakokous 3 – Sinkkuristeily (2021)

Luokkakokous 3:n huumori ja käyttövoima pysyy pääosin navan alapuolella, kunnes elokuvan loppupuolella käydään hetkittäin sydämen korkeudella. Erityisesti eritteistä revitään huumoria – mukana ovat ainakin pissa, kakka, oksennus ja lapsivesi. Tällaisia teoksia ei yleensä kannata tähdillä arvioida, vaan pikemminkin katsojamäärillä.

Elokuvantekijät kertoivat mediahaastatteluissa, että tavoitteena oli tehdä elokuva, jonka aikana voi jättää aivot narikkaan, nauraa puolentoista tunnin ajan ja unohtaa vaikka koronapandemian aiheuttamat huolet. Näissä tavoitteissa on onnistuttu ihan hyvin, josta kertovat myös katsojaluvut. Vuoden 2021 loppuun mennessä elokuvan oli nähnyt elokuvateatterissa vaikeasta koronatilanteesta huolimatta 165 922 katsojaa (lähde: SES). Elokuva oli vuoden kolmanneksi katsotuin elokuva 007 No Time to Die– ja Dyyni -elokuvien jälkeen.

Jatka lukemista ”Luokkakokous 3 – Sinkkuristeily”

Rosvoporukka

(The Spikes Gang, USA 1974)

Ohjaus: Richard Fleischer
Pääosissa: Lee Marvin, Gary Grimes, Ron Howard, Charles Martin Smith

Walter Mirischin tuottama ja Richard Fleischerin (Tohtori Dolittle, Red Sonja) ohjaama lännenelokuva Rosvoporukka kertoo kolmesta nuorukaisesta (Gary Grimes, Ron Howard ja Charles Martin Smith), jotka auttavat haavoittunutta pankkiryöstäjää (Lee Marvin) ja lyöttäytyvät myöhemmin tämän seuraan muodostaen nelihenkisen rosvoporukan.

The Spikes Gang (1974)

Espanjan Almeriassa kuvattu The Spikes Gang eli Rosvoporukka on varsin kelvollinen western, joka kertoo nuoruuden innon, seikkailumielen ja ajattelemattomuuden karvaista seurauksista. Päätähti Lee Marvinin olemus kannattelee elokuvaa ja mahdollistaa myös nuorten näyttelijöiden (Grimes, Howard ja Smith) säälliset suoritukset. Varsinkin leffan loppuosa on vaikuttava niin juonen kuin toteutuksenkin osalta.

Sain innoituksen katsoa Rosvoporukan luettuani kesällä Quentin Tarantinon romaanin Once Upon a Time in Hollywood (Like 2021). Tarantinon kirjassa ja elokuvassa kuvataan 1960-luvun lopun Hollywoodia ja sen lainalaisuuksia. Yksi tuon ajan tavallinen tarina oli hiipuvien elokuvatähtien alkoholiongelmat ja työskentely Euroopassa. Kirjassaan Tarantino mainitsee (suomennos s. 303-304) myös Rosvoporukka-elokuvan ja Lee Marvinin juopottelun elokuvan kuvauksissa. Marvin koki Tarantinon mukaan tuotannon aikana armottomia tunnontuskia toisessa maailmasodassa surmaamiensa vastapuolen nuorten sotilaiden takia ja hukutti tuskaansa juomalla. Erityisesti elokuvan loppukohtaus, jossa Marvinin esittämä Harry Spikes ampuu nuoren miehen oli näyttelijälle vaikea paikka.

Rosvoporukka-elokuva on Walter Mirischin ja tämän veljien omistamaman The Mirisch Corporation -tuotantoa. Tuotantoyhtiö, joka myytiin melko varhain United Artists -yhtiölle, on tuottanut muun muassa sellaiset elokuvat kuin Tiukat paikat (1959), Seitsemän rohkeaa miestä (1960), Suuri pakoretki (1963), West Side Story (1961), Yön kuumuudessa (1967), Viulunsoittaja katolla (1971) sekä Vaalean punainen pantteri -leffat. Katso myös laajempi lista yhtiön elokuvista Elonet-palvelussa.

Elokuvan Suomen ensi-ilta oli 12.7.1974 Helsingin Bio Rex -teatterissa. Alla mainos Helsingin Sanomista ensi-iltapäivänä.

Lisätietoa elokuvasta:
IMDb / Elonet

The Misfits

(USA 2021)

Ohjaus: Renny Harlin
Pääosissa: Pierce Brosnan, Rami Jaber, Tim Roth, Nick Cannon

Ohjaaja Renny Harlinin uusin elokuva The Misfits on viihdyttävä rikosjännäri, jossa entisen Bond-tähden Pierce Brosnanin esittämä huippuvaras pyritään värväämään Robin Hood -henkisen joukkion avuksi suureen kultavarkauteen. Kullat on tarkoitus vohkia Tim Rothin esittämän kieron liikemiehen omistaman huippumodernin vankilan holvista.

Harlinilla on meneillään kohtuullisen tiivis elokuvien julkaisuputki koronapandemian pahimman vaiheen jälkeen. Hong Kongissa ja Kiinassa kuvattu toimintajännäri Bodies at Rest (2019) tuli teattereihin Suomessa 18.6.2021. Yhdistyneissä arabiemiraateissa kuvattu The Misfits julkaistiin digitaalisena ostoelokuvana 28.6.2021 (vuokraus 19.7.2021). Seuraavaksi on vuorossa vielä viime kesänä Suomessa kuvattu Luokkakokous 3, jonka ensi-ilta on 28.7.2021.

The Misfits on komediallisilla sävyillä toteutettu pankkiryöstöleffa, jonka ensisijainen tarkoitus on viihdyttää katsojia. Tässä tavoitteessa se onnistuu 1,5 tunnin kestonsa ajan. On kalliita kelloja, nopeita autoja, kiiltävää kultaa, ylellisiä hotelleja ja kauniita ihmisiä.

Lähi-Idässä ja etenkin Qatarissa elokuvan on nähty olevan Qatarin vastainen ja sen esittäminen teattereissa on peruttu. Elokuvan kuvitteellisen Jazeristanin ja terroristien on tulkittu kuvastavan Qataria. En osaa ottaa tähän väitteeseen kantaa, mutta lienee selvää, että esityskiellossa on kyse enemmän reaalimaailman poliittisesta tilanteesta kuin fiktiivisen viihde-elokuvan sisällöstä.

Harlinille tilanne ei ole aivan uusi, koska myös ohjaajan esikoiselokuva Jäätävä polte (1986) kiellettiin aikoinaan. Tuolloin esityskielto langetettiin Suomessa ja syynä oli elokuvan antama kielteinen kuva Neuvostoliitosta. Niin se maailma muuttuu.

Lisätietoa elokuvasta:
IMDb / levittäjän sivu

El Camino: A Breaking Bad Movie

(USA 2019)

Ohjaus: Vince Gilligan
Pääosissa: Aaron Paul, Jonathan Banks, Matt Jones

El Camino (2019)
El Camino: A Breaking Bad Movie (2019)

Vince Gilliganin luoma tv-sarja Breaking Bad (2008-2013) on viime vuosikymmenien parhaita tv-tuotantoja. Sarja kertoo Albuquerquessä New Mexicossa asuvasta kemian opettajasta ja perheenisästä nimeltä Walter White (Bryan Cranston), joka saa tietää sairastavansa parantumatonta keuhkosyöpää.

Sattuman kaupalla White törmää entiseen oppilaaseensa Jesse Pinkmaniin (Aaron Paul), joka harjoittaa pienimuotoista huumekauppaa. Kaksikko lyö hynttyyt yhteen ja pyrkii tienaamaan omaisuuden Whiten reseptin mukaisella metamfetamiinilla. Walter Whiten tavoitteena on jättää perheelleen kunnon pesämuna ennen kuin kuolema hänet korjaa.

Vince Gilliganin ohjaama ja käsikirjoittama Breaking Bad -elokuva El Camino julkaistiin Netflix-suoratoistopalvelussa 11.10.2019. Pitkää jaksoa muistuttava elokuva kertoo, mitä Jesse Pinkmanille tapahtui sarjan päätösjakson jälkeen. El Camino on epilogi Breaking Bad -sarjalle enkä osaa täysin arvioida, kuinka nautittava se on, jos ei ole nähnyt itse sarjaa.

Sarjan ystäville El Camino on herkkua – eräänlainen jälkiruoka. Se ei tunnu vanhan lämmittelyltä, vaan ennemminkin Jessen hahmon ansaitulta hetkeltä valokeilassa. Breaking Bad -sarjan hahmoista Saul Goodman (Bob Odenkirk) on jo aiemmin saanut oman Better Call Saul -sarjan (2015-), jossa seurataan ketkun lakimieshahmon tarinaa ennen Breaking Bad -sarjan aikaa. Better Call Saul on ollut erinomainen ja niin on El Caminokin. Tuntuu kuin Vince Gilligan joukkoineen pystyisi luomaan mielenkiintoisen tarinan vaikka kärpäsestä. Breaking Badin kolmannen tuotantokauden 10. jaksossa tämä aika lailla toteutuikin.

El Caminon julkaisua sävytti myös suru-uutinen, sillä elokuvassa esiintynyt Robert Foster (1941-2019) kuoli samana päivänä, kun elokuva julkaistiin. Pitkän uran tehnyt Foster muistetaan muun muassa Jackie Brown (1997) -elokuvasta.

Lisätietoa elokuvasta: IMDb

Eye in the Sky

(Britannia 2015)

Ohjaus: Gavin Hood
Pääosissa: Helen Mirren, Aaron Paul, Alan Rickman

Eye in the Sky (2015)

Gavin Hoodin ohjaama brittiläinen Eye in the Sky oli Espoo Cinén ohjelmistossa vuonna 2016. En päässyt katsomaan elokuvaa tuolloin, mutta päätin katsoa sen heti, kun sopiva hetki tulee. Nyt se tuli.

Elokuva kertoo Britannian ja sen liittolaisten sotilasoperaatiosta, jonka tarkoituksena on vangita vaaralliseksi luokiteltuja terroristeja Nairobissa. Yhdysvaltain armeija tukee operaatiota tiedustelulennokkiensa avulla, jotka toimivat operaation silminä taivaalla.

Eye in the Sky on hienosti toteutettu elokuva terrorismin vastaisesta taistelusta ja taisteluun sisältyvistä moraalisista kysymyksistä. Elokuva kuvaa taitavasti myös poliittisen päätöksenteon kiemuroita ja vastuun jakautumista ja ajoittaista vastuun pakoilua.

Näyttelijäkaarti on osaava ja karismaattinen. Erityisesti loistavat Helen MirrenAaron Paul ja Alan Rickman. Rickmanille Eye in the Sky jäi viimeiseksi työksi ennen kuolemaa tammikuussa 2016. Näyttelijäsuoritusten ja kaiken muunkin perusteella suosittelen elokuvaa lämpimästi.

Lisätietoa elokuvasta:
IMDb / Elonet