Lahdessa vuodesta 2016 lähtien toiminut Reel Lahti esittää elokuvia filmiltä joka toinen sunnuntai Kansantalolla. Syksyn esityskausi alkaa 25.9.2022 elokuvalla Afrikan kuningatar (1951).
Blogissa oli muutama viikko sitten juttu Järvenpään Opiston elokuvakerhosta, joka aloitti syyskautensa 5.9.2022. Monet muutkin elokuvakerhot ympäri Suomea avaavat esityskautensa syyskuussa. Lahdessa elokuvakulttuuria elävöittää Reel Lahti, joka on sisarusten Miina ja Nikke Kaartisen ja muiden aktiivien perustama elokuvakerho ja elokuvasta kiinnostuneiden yhteisö.
Reel Lahden syksyn näytäntöjä on yhteensä seitsemän, joista yksi on niin sanottu double feature eli illan aikana esitetään kaksi elokuvaa perän jälkeen. Tuolloin nähdään kaksi 1980-luvun seikkailuelokuvaa: Päättymätön tarina (1984) ja Labyrintti (1986). Muita syksyn leffoja ovat muun muassa Eräs rakkaustarina (1970), Idän pikajunan arvoitus (1974) sekä Robin Hood (1938). Tutustu Reel Lahden koko ohjelmistoon.
Eilen elokuvissa -blogi tavoitti Reel Lahti -aktiivin Miina Kaartisen kertomaan, mistä toiminnassa oikein on kyse.
Aloititte Reel Lahden toiminnan vuonna 2016, mikä teitä innoitti tähän?
Toiminta sai alkunsa, kun Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen pyörittämä Kino Iiris -elokuvateatteri meni suureen remonttiin. Sen myötä 35mm-filmiprojektori ei enää mahtunut salin konehuoneeseen ja arkistonäytökset uhkasivat loppua. Kyse oli Lahden seudun ainoasta aktiivisesta filmiprojektorista. Tuntui kulttuurihistoriallisesti tärkeältä, että filmitoiminta jatkuisi ilman taukoa, koska tauot tämänkaltaisessa toiminnassa tarkoittavat usein koko toiminnan hiipumista. Jo ennen Reel Lahden perustamista olin tehnyt pitkään erilaisia elokuvakulttuurihommia Lahdessa.
Ketkä olivat käynnistämässä toimintaa?
Loimme Reel Lahti -konseptin isoveljeni Nikke Kaartisen kanssa. Olimme vuotta aiemmin perustaneet Aatetila-kulttuuriyhdistyksen, jonka perustajiin kuului myös etenkin lahtelaisissa musapiireissä aiemmin vaikuttanut Tiitu Saastamoinen. Lisäksi mukana porukassa oli ensimmäisenä syksynä Venla Autio, jonka kanssa tutustuimme Kinos-lyhytelokuvafestarin työryhmässä, sekä elokuvakeskuksen pitkäaikaiset vapaaehtoistyöntekijät Raili Kujala ja Ari-Veli Iso-Nikkilä. Elokuvakeskuksen koneenkäyttäjä Pekka on ollut alusta asti meidän luotettava projektorinhoitaja. Lisäksi Lahden kaupungin kulttuuripäällikkö Matti Karhoksen myötämielisyys oli toiminnan käynnistämiselle erittäin tärkeää. Kansantalon tekniikasta vastaava Ilkka Kivi on auttanut meitä alusta asti.
Esitätte elokuvia filmiltä – miksi tämä on keskeistä?
Vasta toiminnan käynnistämisen jälkeen meille alkoi pikkuhiljaa valjeta kaikki ne moninaiset kulttuuriset merkitykset, joita analogiseen esitysformaattiin ja toisaalta esitystoiminnan digitalisaatioon liittyy. Kyse on ensinnäkin siitä, että elokuvakulttuurin elinvoimaisuus tarkoittaa myös sen historian vaalimista, johon taas liittyy eri formaattien ymmärtäminen. Toisaalta analogisuus on jonkinlaista vastakulttuuria, käsillä tekemisen liittyvän tietotaidon arvostamista. Filmiesitys on aina ainutkertainen, koska filmi kuluu jokaisella esityskerralla, ja näytös perustuu huolenpitoon: esitys ei toteudu ellei projektorinhoitaja tee työtään.
Mistä esityskopiot tulevat teille?
Meidän esitystoiminnan rungon muodostaa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin aluesarja ja suurin osa elokuvista tulee heidän kokoelmistaan. Lisäksi erikoisnäytösten kopioita voidaan lainata eri organisaatioiden ja yksityisten henkilöiden kokoelmista. Joskus harvoin saattaa joku leffa olla myös levittäjän kautta filmikopiona. Kun järjestimme Aki Kaurismäki -aiheiset festarit saimme lainata hänen omia filmikopioitaan. Meille on myös karttunut jonkin verran omia 16mm-filmejä.
Mikä on mielestäsi elokuvakerhojen rooli 2020-luvun Suomessa? Entä Reel Lahden rooli Lahdessa?
Tampereen elokuvakerho Monroe kirjoitti aiheesta juhlajulkaisussaan jokunen vuosi sitten. Elokuvakerhoilla on ainakin kahdenlainen rooli. Ensinnäkin kerhot ylläpitävät ruohonjuuritason paikallista elokuvakulttuuria: sitä, että järjestetään tapahtumia, keskustellaan elokuvista ja katsotaan niitä yhdessä. Toisaalta elokuvakerhot ovat osa kansalaisyhteiskuntaa. Kulttuuri ja taide, niiden tekeminen ja kokeminen kuuluvat hyvään inhimilliseen elämään.
Reel Lahden rooli Lahdessa on monipuolistaa elokuvatarjontaa sekä luoda mahdollisuuksia harrastaa elokuvakulttuuria osallistumalla näytösten tekemiseen. Keskeinen merkitys on myös sillä, että toimimme juuri Kansantalon Vaahterasalissa. Kansantalo on kulttuurihistoriallisesti arvokas paikka, joka ansaitsee kävijöitä, huomiota ja huolenpitoa.
Miten syyskauden elokuvat on valittu? Onko jotain kantavaa teemaa?
Pyrimme rakentamaan sarjat niin, että ne olisivat mahdollisimman monipuolisia. Haluamme esittää elokuvia eri vuosikymmeniltä ja eri puolilta maailmaa. Lisäksi on tärkeää miettiä sitä, mitä tarinoita nostetaan esiin. Elokuvien valintaa rajoittavat kuitenkin monet tekniset ja resurssien niukkuuteen liittyvät tekijät. Syksyn sarjaan halusimme valita etenkin satumaisia elokuvia ja tuoda valkokankaalla vanhaan kunnon eskapismia. Näiden synkkien pilvien keskellä tarvitaan iloa, valoa ja hauskuutta.
Mitä elokuvaa itse erityisesti odotat?
Joulukuun ensimmäisenä sunnuntaina esitettävä Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme (2000) on mielettömän hieno tarina. Muistan, kun kävin katsomassa sen elokuvateatterissa ja on mahtavaa nähdä se taas parinkymmenen vuoden tauon jälkeen suurelta valkokankaalta.
Minkä elokuvan näit viimeksi ja missä?
Viimeksi näin espanjalaisen Official Competetition (2022) -elokuvan Kino Iiriksessä. Suosittelen!