The Bricklayer (Yhdysvallat, Bulgaria, Kreikka)
Ohjaus: Renny Harlin
Pääosissa: Aaron Eckhart, Nina Dobrev, Clifton Collins Jr.
Kesto: 110 min.
Ikäraja: K-18
Olen pyrkinyt aina kohtuullisen nopeasti kirjoittamaan blogiini Renny Harlinin uusimmista elokuvista. Katsoin ohjaajan tuoreimman rymistelyn The Bricklayer (2024) viime viikonloppuna hyvässä seurassa Pirkanmaan ja Satakunnan rajamailla. Entisen CIA-agentin ja nykyisen muurarin (bricklayer) edesottamuksista kertova elokuva ei ensikatselulla oikein iskenyt, mutta päätin katsoa sen toisen kerran, jonka jälkeen mielipiteeni muuttui hieman suopeammaksi.
Elokuva perustuu nyt jo edesmenneen Noah Boydin kirjoittamaan The Bricklayer (2010) -jännitysromaaniin, jonka pääosassa seikkailee entinen FBI-agentti Steve Vail. Elokuvassa Steve Vail on muutettu Aaron Eckhartin esittämäksi entiseksi CIA-agentiksi. Millennium Media -yhtiön tuottama leffa on taloudellisista syistä kuvattu Kreikassa, minkä takia FBI on muuttunut Yhdysvaltojen ulkopuolella toimivaksi CIA:ksi.
Ryhdyin itse asiassa lukemaan Boydin romaania, joka vaikuttaa varsin pätevältä jännäriltä. Elokuvassa juoni tuntuu jotenkin sekavalta. Kyse on joka tapauksessa siitä, että CIA pyytää muurarina toimivaa entistä agenttiaan palaamaan vielä yhdelle keikalle, koska mies menneisyydestä, Victor Radek (Clifton Collins Jr.), piinaa organisaatiota ja uhkaa luoda CIA:n maineen turmelevan kansainvälisen kriisin.
Pakollisten kiemurtelujen jälkeen Steve Vail (Eckhart) ja kokemattomampi naisagentti Kate Bannon (Nina Dobrev) lentävät Kreikkaan hoitamaan hommaa. Seuraa joukko kohtaamisia erilaisten hahmojen kanssa, jotka ovat joko ystäviä tai vihollisia – tai yllätyksellisesti molempia.
Harlin osaa edelleen loihtia vauhdikasta toimintaa, mutta elokuvan tarinankuljetus ja dialogi heikentävät kokemusta. The Bricklayer tarjoaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta ei juurikaan mitään uutta. Realismi on monessa kohtaa kaukana, mutta ehkä sitä olikin turha odottaa. Erityisen hyvin toimivat Eckhartin ja Dobrevin väliset kohtaukset, joita olisi voinut olla enemmänkin.
Tällä kertaa en bongannut elokuvasta Harlinille tyypillisiä Suomi-viittauksia, mutta ohjaajan The Harlins-tosi-tv-sarjasta tuttu perhe on elokuvassa vahvasti mukana. Vaimo Johanna Harlin toimii yhtenä osatuottajana ja esiintyy perheen koiran Myyn ohella pienessä roolissa. Poika Luukas Harlin puolestaan on elokuvan ”second second assistant director” ja esiintyy ilman krediittejä some-päivityksen tehneenä Marcus Selininä. Tämä on varsin hauska yksityiskohta viittaa tietysti Harlinin pitkäaikaiseen tuottajakumppaniin Markus Seliniin.
Lisätietoa elokuvasta:
Letterboxd / IMDb