Miles Ahead (Yhdysvallat)
Ohjaus: Don Cheadle
Pääosissa: Don Cheadle, Emayatzy Corinealdi, Ewan McGregor
Kesto: 96 min.
Ikäraja: K16
Musiikki ja erityisesti musiikin kuuntelu ovat tärkeä osa elämääni. Musiikin eri olomuodoista jazz on yksi rakkaimpia. Tarinan mukaan olen jo odotusaikana ryhtynyt liikkumaan äitini mahassa, kun kotona on kuunneltu jazzia.
Yksi jazz-musiikin merkkihenkilöistä on yhdysvaltalainen Miles Davis (1926-1991), jonka taiteilijaelämästä kertoo Don Cheadlen ohjaama Miles Ahead -elokuva. Miles Ahead on myös Davisin vuonna 1957 julkaistun albumin nimi, mutta se sopii hyvin elokuvankin otsikoksi. Monimerkityksinen nimi viittaa siihen, että artistina Miles Davis on ollut useasti monia maileja muita edellä.
Miles Ahead ei ole perinteinen elämäkertaelokuva, vaikka itsekin ennakolta näin luulin. Se on episodielokuva, joka tavoittelee Miles Davisin luovan prosessin kuvaamista. Samalla se piirtää tietynlaista kaarta taitelilijan elämästä, mutta ei missään nimessä ole aikajärjestyksessä etenevä elämäkerta. Cheadle, joka tunnetaan mm. rooleistaan elokuvissa Hotelli Ruanda ja Mieletön juttu, esittää myös pääosaa.
Elokuva sijoittuu 1970-luvulle, jolloin Miles Davis (Cheadle) on vetäytynyt julkisuudesta ja kamppailee huumeiden ja kipujen kanssa. Kehystarinan luo Davisin ja musiikkitoimittaja Dave Bradenin (Ewan McGregor) seikkailu tai sekoilu, kun he yrittävät palauttaa Davisin uusimmista sävellyksistä varastetun nauhoituksen. Elokuvassa käsitellään myös Davisin myrskyisää avioliittoa tanssija Frances Taylorin (Emayatzy Corinealdi) kanssa.
Miles Ahead -elokuva on tehty yhteisymmärryksessä Miles Davisin perheen kanssa, mutta käsittely ei tunnu turhan siloitellulta. Tarinassa Davis käyttää huumeita, pahoinpitelee vaimoaan, istuu vankilassa ja ammuskelee käsiaseella.
Don Cheadle ansaitsee kaiken suitsutuksen tästä projektista. Ohjauksen ja pääosan esittämisen ohella hän perehtyi myös Davisin instrumentin eli trumpetin soittoon ja soittaa elokuvassa oikeasti – ei vain näyttele soittamista.
Elokuvan soundtrack-albumi palkittiin Grammy-palkinnolla vuonna 2016 ja Cheadle onkin yksi niitä harvoja näyttelijöitä, joilla on kaikki niin sanotut EGOT-ehdokkuudet. Toisin sanoen hän on ollut ehdokkaana niin Emmy-, Grammy, Oscar- ja Tony-palkinnon saajaksi (TV, musiikki, elokuva ja teatteri).
Miles Ahead -leffa on kiinnostanut minua siitä lähtien, kun se julkaistiin vuonna 2015. Kesti kuitenkin aivan liian kauan ennen kuin sain elokuvan katsottua. Lainasin sen lopulta DVD-julkaisuna kirjastosta, jonka jälkeen olen palannut ajatuksissani elokuvan teemoihin useaan otteeseen.
Elokuva kuvaa jaksoa, jolloin Miles Davis ei levyttänyt mitään. Ensimmäinen studioalbumi tämän kuutisen vuotta kestäneen kuivan kauden jälkeen oli The Man with the Horn (1981), joka on ollut leffan katsomisen jälkeen itselläni aika kovassa soitossa. Levy on sekoitus useaa musiikkigenreä: jazzia, funkia, rockia ja soulia. Davisin oma määritelmä musiikille oli social music.
Miles Ahead -elokuva on ehdottomasti katsomisen arvoinen. Don Cheadlen ratkaisujen myötä elokuvasta ei tullut perinteistä elämäkertaa. Ratkaisu sopii erittäin hyvin tarinan kohteena olevan taiteilijan henkeen.
Lisätietoa elokuvasta:
Letterboxd / IMDb / Elonet