(Suomi 2007)
Ohjaus: Olli Saarela
Pääosissa: Krista Kosonen, Kari Heiskanen, Kai Vaine
Kävin alkuviikosta leffassa katsomassa Olli Saarelan ohjaaman ja Virpi Hämeen-Anttilan romaaniin perustuvan Suden vuoden. Kokemus oli hyvä, sillä näyttelijät elokuvassa ovat ammattilaisia, kuvaus hienoa ja käsikirjoitus kaikessa verkkaisuudessaan mainio. Elokuva jäi paikoitellen ihastelemaan omaa kauneuttaan, mutta palasi onneksi aina uudelleen juonen ja ihmisten pariin.
Näin Suden vuoden trailerin joulukuussa ja se innosti tarttumaan pitkään lainassa olleeseen romaaniin. Kirja on kohtuullisen kevyt tarina yliopisto-opettajasta, jonka perhe-elämä hajoaa ja joka löytää nuoremmasta opiskelijasta sielunkumppanin.
Mika Ripatti on oivallisesti saattanut Hämeen-Anttilan romaanin elokuvan käsikirjoitukseksi: tarina on tunnistettava, mutta kässäriä on muutettu sen verran, että pakonomainen vertailu kirjaan hiipuu jossain vaiheessa.
Pääosan esittäjät Krista Kosonen ja Kari Heiskanen ovat opiskelijan ja opettajan rooleissa erinomaisia. Muukin näyttelijäkaarti hoitaa hommansa hienosti, eikä kankaalla patsastele liikaa suomalaisen nykyelokuvan vakionaamoja. Jukka Puotilan ja Ville Virtasen kasvot ovat olleet esillä monaalla, mutta homma hoidetaan tässä kotiin.
Mielenkiintoisen lisän tuo aina outo Oiva Lohtander, jonka voisi roolin perusteella olettaa olevan tauolla SAK:n vaalimainoksen kuvauksista. Pienessä roolissa nähdään myös Tarja-Tuulikki Tarsala, joka on tuttu mm. Mikko Niskasen elokuvasta Kahdeksan surmanluotia. Näyttelijät luovat elokuvaan tunnelman, jota voi sanalla sanoa ammattimaisuudeksi – hyvässä mielessä.
Ammattilaisia on myös kameroiden takana. Olli Saarela ohjaajan tuolissa, Robert Nordström kamerassa ja Ilkka Matila tuottajana. Lopputuotteena on hyvä suomalainen elokuva, Suden vuosi. IMDb-linkki