(USA 1977)
Ohjaus: David Lynch
Pääosissa: Jack Nance, Charlotte Stewart, Allen Joseph
Näin eilen outoa unta, jossa isohiuksinen mies käveli teollisuusalueella ja pimeällä käytävällä. Kotonaan mies hoiti pientä lastaan, joka näytti pieneltä E.T.:ltä. Unen näkivät muutkin, jotka olivat Suomen elokuva-arkiston esityksessä elokuvateatteri Orionissa. David Lynchin valkokankaalle tuottama uni hämmensi taas.
Luen aina mielenkiinnolla kriitikkojen kirjoittamia arvioita David Lynchin elokuvista, koska olen itse melko ymmälläni lopputekstien rullatessa. Lynch on onneksi itse todennut monesti, ettei osaa selittää elokuviaan. Ideat vain tulevat ja jalostuvat. Tämä helpottaa omaan kokemukseen luottamista ja sen tunnustamista, ettei ymmärrys aina riitä.
Lynchin ensimmäinen pitkä elokuva, Eraserhead, kertoo painajasta nimeltä Henry (Jack Nance; nimellä John Nance), jonka tyttöystävä Mary (Charlotte Stewart) synnyttää liskoa muistuttavan pienen vauvan. Henrylle asiasta kerrotaan vasta syntymän jälkeen. Hän ottaa isän vastuullisen roolin vastaan, mutta jää lopulta oudon lapsen kanssa yksin.
Elokuva on täynnä näkyjä ja symboleja, joita voi tulkita lukemattomilla eri tavoilla – jos haluaa. Parasta lienee kuitenkin olla ylitulkitsemasta ja heittäytyä lapsenomaisesti kuvien ja äänen maailmaan.
Keskeinen teema on (kaiketi) ihmissuvun jatkaminen. Alussa mies vertautuu siittiöön, joka murtautuu planeettaan/munasoluun. Lapsen syntymän jälkeen vanhempien tunteet ovat kahtalaiset: lasta rakastetaan ja inhotaan. IMDb-linkki
David Lynchin elokuvia esitetään arkistossa enemmänkin. Katso ohjelma