(Iso-Britannia 2015)
Ohjaus: Sam Mendes
Pääosissa: Daniel Craig, Christoph Waltz, Léa Seydoux
Tänään on kulunut tasan kymmenen vuotta siitä, kun julkaisin ensimmäisen leffa-arvioni verkossa. Aiheena oli tuolloin James Bond-elokuva Pallosalama vuodelta 1965. Onkin sopivaa, että vuosikymmen myöhemmin aiheena on 24. Bond -elokuva 007 Spectre.
Sam Mendesin ohjaama Spectre on vauhdikas ja pinnan alle pureutuva toimintaelokuva parhaiden Bond-elokuvien hengessä. Vanhaa tunnelmaa onkin ripoteltu mukaan reilusti, mikä näkyy tarinassa, maisemissa ja muussa esillepanossa. Elokuva kuljettaa katsojaa eksoottisiin paikkoihin ja tilanteisiin, joista osa on varsin tutunoloisia menneiden vuosikymmenten elokuvista: on terveysklinikka Alpeilla, helikopteri-kieputtelua, seiniä kaatava junatappelu ja paljon muuta.
Elokuvan avausjakso Mexico Cityssä on vakuuttava ja luo hyvän sykkeen koko elokuvalle ja Bondin (Daniel Craig) matkalle kohti SPECTRE-organisaation ydintä. Edes Sam Smithin esittämä tunnusbiisi Writing’s on the Wall ei pysty pilaamaan tunnelmaa. Kappale asettuu alkurymistelyn jälkeiseksi hengähdystauoksi, mutta klassikkoa siitä ei tule.
Ei liene enää mikään salaisuus, että upea ja karismaattinen näyttelijä Christoph Waltz esittää elokuvassa Ernst Stavro Blofeldia – ehkä ikonisinta Bond-pahista kautta aikojen. Juonen kehittely on muutoin taidokasta ja Daniel Craigin Bond-uran kokoavaa, mutta Blofeldin hahmo jää jotenkin valjuksi. Tarinan kytkentä Blofeldiin ei minusta oikein toimi. Tämä on sääli, kun on tottunut Waltzin aiempiin omaperäisiin rooleihin Quentin Tarantinon elokuvissa Kunniattomat paskiaiset (2009) ja Django Unchained (2012). Vai onko kyse siitä, että Javier Bardemin asettama rima edellisessä Skyfall-elokuvassa on niin korkealla?
Spectre on kokonaisuutena kuitenkin erittäin toimiva elokuva, joka tekisi mieli katsoa pian uudelleen. Ja jos Daniel Craigin haluaa vielä nähdä James Bondina, niin uusintoihin lienee tyytyminen.
Katsoin 007 Spectren uudelleen muutamia päiviä sitten kotisohvalla. Elokuva on hyvä ja varsinkin elokuvan avausjakso Mexico Cityssä vakuuttaa toisellakin katselukerralla. Elokuvan juoni on ok, mutta varsinkin loppua kohden ote alkaa hieman lipsua. Tuntuu kuin juonen kehittelyn päätavoitteena olisi saada siirreltyä päähenkilöä eksoottisesta tai oudosta paikasta toiseen.
Tekisi mieli rankata 007 Spectre Daniel Craigin kolmanneksi parhaaksi Bond-elokuvaksi. Edelle menevät Casino Royale ja Skyfall.