(Ranska, Saksa, Belgia 2016)
Ohjaus: Paul Verhoeven
Pääosissa: Isabelle Huppert, Laurent Lafitte, Anne Consigny
Ensimmäinen kosketukseni Paul Verhoevenin tuotantoon oli Robocop (1987). Tuo varsin väkivaltainen elokuva kertoo tulevaisuuden Detroitista, jossa rikollisjoukon teloittama poliisi herätetään henkiin robotin ja ihmisen synteesinä. Muita Verhoevenin elokuvia ovat muun muassa Total recall – unohda tai kuole (1990), Basic Instinct (1992), Showgirls (1995) ja Starship troopers – universumin sotilaat (1997).
Euroopassa 2000-luvulla julkaistuja elokuvia en ole valitettavasti nähnyt, mutta uusin ohjaus Elle (2016) on toista maata kuin Hollywood-kauden sci-fi-sävytteiset teokset tai eroottisesti latautunut jännityselokuva Basic Instinct.
Ranskassa kuvattu Elle on monipolvinen tarina, joka käsittelee seksuaalista väkivaltaa, alistumista, pettämistä, vanhemmuutta, rikoksia, uskontoa, pelimaailmaa sekä miesten ja naisten valtasuhteita. Päähenkilönä on Michèle Leblanc (Isabelle Huppert), pienen pelifirman johtaja, joka joutuu kotonaan raiskatuksi. Elokuva kuvaa, miten tapahtuma muokkaa naisen elämää – tai ehkä pikemminkin sitä, miten se solahtaa osaksi kaikkea muuta, mitä Michèle Leblancin elämään sisältyy.
The New York Timesin kriitikko A. O. Scott kirjoitti elokuvasta:
”The movie’s title is succinct and comprehensive. It’s all about her.”
Elle siis kertoo Michèlen tarinan. Monikerroksinen elokuva ei kuitenkaan tyhjene helposti, vaan kestää varmasti useamman katsomiskerran. Jollain lailla Elle luo mielleyhtymiä Michael Haneken Pianonopettajaan (2001), jossa Huppert myös näytteli pääosaa. Hieno elokuva siis – suosittelen.
Yksi vastaus artikkeliin “Elle”