Tappava ase 2

(Lethal Weapon 2, USA 1989)

Ohjaus: Richard Donner
Pääosissa: Mel Gibson, Danny Glover, Joe Pesci, Joss Ackland

Martin Riggs (Mel Gibson) ja Roger Murtaugh (Danny Glover) ovat jälleen täydessä vauhdissa tässä Tappava ase -elokuvan jatko-osassa. Toisella kierroksella huumoria on enemmän ja kaksikon välisestä kemiasta saadaan ehkä enemmän irti. Tämä on niitä jatko-osia, jotka kannatti tehdä. Shane Blackin tarinan on valkokankaalle ohjannut Richard Donner – aivan kuten ykkösosassakin.

Richard Donnerin uusin elokuva 16 Blocks on tulossa Suomen ensi-iltaan 30.6. joten nyt on hyvä aika kerrata miehen aikaisempaa tuotantoa. Tappava ase -elokuvat (1-4!) kuuluvat Donnerin menestyneimpiin teoksiin, tietysti Ennustuksen, Supermanin, Arkajalkojen ja Haamujen koston ohella.

Tappava ase 2 on rehellistä viihdettä eikä sitä sovi siitä moittia. Kuten muissakin sarjan leffoissa, on kakkososaankin tupattu myös sanomaa. Riggs ja Murtaugh nimittäin taltuttavat eteläafrikkalaisia rasisteja ja tekevät samalla maan silloisen rotusyrjintäpolitiikan naurunalaiseksi. Apartheid päättyi Etelä-Afrikassa elokuvan ilmestymistä seuranneena vuotena.

Gibson-Glover -kaksikon rinnalle on tässä osassa tuotu Joe Pescin esittämä Leo Getz, joka tuo toimintaan oman huumorinsa. Myös Gloverin "I’m too old for this shit" -rutiini puree ainakin meikäläiseen, varsinkin kun sloganilla osataan myös leikitellä itseironiseen sävyyn.

Danny Glover on aina kuulunut suosikkinäyttelijöitteni joukkoon. Siksi hämmästyinkin täydellisesti noin vuosi sitten kun olin kävelemässä Helsingissä Kampista Lasipalatin ratikkapysäkille kello 8:n maissa aamulla. Tullessani kulman takaa YLEn aamustudion eteen, törmäsin melkein herra Gloveriin, joka oli kirjoittamassa nimmaria nuorelle miehelle. Ensin en uskonut näkemääni, mutta myöhemmin selvisi, että Glover oli Suomessa YK:n hyvän tahdon lähettiläänä.

Milloinkaan ei tiedä kehen kadulla voi törmätä. IMDb-linkki

14 Replies to “Tappava ase 2”

  1. Jaaha! Nyt se sitten tuli, arvostelu joka on vain väärässä!!

    Periaatteessa ollaan oikeassa, leffa on ”vain viihdettä” ja sillä on sanoma(etelä-afrikka sucks!). Mutta siihen se sitten loppuukin.

    Leffa on raivostuttavan surkea. Gibson haluaa parantaa omaa imagoaan leffalla ja silloin se varmaan onnistuikin, mutta rimaa hipoen. Ja Pescin rooli on niin överi, että pahaa tekee, tosin 3 osassa pahaa tekee vielä enemmän, kun Pesci tuodaa mukaan melkein päärooliin.

    Leffan huumori on kuin vanha tiskirätti, se ei toimi!! Varmat letkautukset, varmoihin kohtiin! Ja ikuinen riitely työparin kanssa, ei helv***ti!

    Leffassa kaikki on yksinkertaista ja musta-valkoista, siis helppoa ja vaivatonta. Ja roolit on tehty imagoa kohottamaan(ei tarvitse kohottaa, kun on niin turhista ukoista kyse!!). Pahis oli yhtä helppo, kuin nykypäivän Al-quida ja muslimit, joten kaikki nippuun vaan!!

    Vaadin, että leffan tuottajat, ohjaaja ja näyttelijät tulevat ja pyytävät minulta henkilökohtaisesti anteeksi tekemäänsä huttua! Osoitteen saa, kun lähettää e-mailia!!

  2. Väärässä kenen asteikolla? Ymmärsin, että tämä on ns. subjektiivinen leffapalsta… :o)

  3. Osasin jotenkin arvata, että tämä leffa saattaa kirvoittaa kommentteja. Kuten sanottu, elokuva on viihdettä, mutta toimii omassa sarjassaan. Tappava ase -sarjan kolmas osa taisi olla heikompi esitys, nelosta en ole nähnyt.

    Jos elokuva ei miellytä, luo se ainakin vertailukohdan niihin parempiin leffoihin…

  4. Tälläisissä elokuvissä pitäisi ottaa alaikärjan lisäksi käyttöön yläikäraja.” K-15, mutta ei suositella yli 18 – vuotiaille. ” Jos olet nuorempana nähnyt Tappava Ase – elokuvat älä katso niitä enää uudelleen, tulet vain pettymään..

  5. Teo puhuu asiaa tuosta varoituksesta, mutta se ei saa koskea vain leffoja, vaan myös sarjoja. Sillä ne leimasivat hyvän lapsuuden, mutta jos niitä nyt katsoo, niin voi alkaa uudelleen arvioimaan ”hyvän lapsuuden” merkitystä.

    Hyvässä lapsuudessa ei olisi pitänyt olla näin pahaa roskaa. ym. ym.

    Tosin ei se sen lapsuuden vika ole, että ei ymmärrä esim. ihmemiehen tai ritari ässän olevan huttua! Minulle ne ei ollut lapsena. Nyt kun koitin katsoa niin…ööö…jäi pahasti katsominen kesken 🙂

  6. Melko monella on varmasti kyseisten sarjojen suhteen samanlaisia kokemuksia, minulla ainakin.Ihmemiehen ja ritari ässän ohella yksi suosikkisarjoistani oli Robin of Sherwood ( http://www.imdb.com/title/tt0086791/ ), joka on hiljattain julkaistu DVD:llä.Olen vältellyt kyseistä julkaisua juuri siitä syystä että lapsuudessani sarja oli niin loistava että se ei voi mitenkään todellisuudessa vastata muistikuviani tai päästä edes lähelle sitä tasoa jota muistelen sarjan olleen.Joistakin asioista on vain osattava luopua ja laskea ne suosiolla osaksi haaskattua lapsuutta..;)

    Toisaalta nyt tuli mieleeni toinen sarja samoilta ajoilta josta pidin todella paljon eli The Prisoner ( http://www.imdb.com/title/tt0061287/ ).Tämän sarjan uskaltauduin katsomaan uudelleen ja se oli edelleen loistava, tosin täysin eri syistä kuin lapsuudessani mutta loistava joka tapauksessa.Poikkeus vahvistaa säännön.

  7. Teo ja Jani, te puhutte asiaa. Varoitustarrat voisivat olla silloin tällöin paikallaan (esim. Ritari ässä ja Katuhaukka). Myönnän myös auliisti, että osa positiivisista tunteistani Tappava ase 2:sta kohtaan johtuu siitä, että olen nähnyt sen ensi kertaa varhaisessa nuoruudessa, jolloin se oli hetken yksi maailman parhaista leffoista.

    Kaikki ei kuitenkaan ole nostalgiaa, sillä Tappava ase 2 on mielestäni edelleen katsottava toimintaelokuva, jopa keskimääräistä parempi. Se on tietysti aikansa tuote ja vanhenemisesta on jäänyt muutamia ryppyjä. Eläkkeelle sitä en kuitenkaan passittaisi.

    Haaste olisikin katsoa leffa vielä uudelleen ja arvioida sitä oman aikansa kontekstissa, Reaganin Yhdysvalloissa. Tuolloin Neuvostoliitto veti viimeisiään ja suuret viholliset alkoivat olla vähissä. Leffassa pahikset tulevat kaupunkiin (vrt. länkkärit) ja tuovat mukanaan muukalaisvihan, yhden uusista vihollisista huumeiden ohella.

    Valkoisissa hatuissa pahiksia vastaan taistelevat perheenisä Murtaugh, sekopää poliisi Riggs ja kiinni jäänyt rikollinen Leo Getz.

    Miten on saanko ketään innostumaan analyysistä?

  8. Mikä ennen(jopa nykyään) oli asiaa, saattaa olla nyt campiä tai jopa kitchiä! Joten kyllähän asiaa voidaan vääntää.(Miksi Citizen Kane ei saisi minua kirjoittamaan näin paljoa?)

    Aikaan sopiva analyysi on mielestäni toimiva, siis kun venäläisetkään ei sopineet viholliseksi, niin oli otettava joku muu länsimaissa paheksuttu arvo viholliseksi. Ja tällöin kävi etelä-afrikka ja sen rotusorto. Olihan se jo jatkunut kauna, mutta siihen ei oltu niin kiinnitetty huomiota, ennenkuin muut ”pahemmat” viholliset kuolivat.

    Ja tätä samaa teemaa mielestäni ajoi myös ”Beverly hills- kyttä 2”. siinä Eddie Murphy muistaaksieni menee etelä-afrikan lähetystöön tekemään ”hassuja”. ja sitten oli myös nämä perinteisemmät rotusorto leffat, jotka sijoittuivat etelä-afrikkaan itsessään.

    Jos länkkäri-teemaa halutaan jatkaa, niin eikös kaikki leffat voida katsoa tai nähdä sen genren uusina ja muunneltuina versioina?
    (Star trek- oli jopa käsikirjoittajien/tuottajien mielestä länkkäri siirrettynä avaruuteen!!!)

  9. Juu, voi olla ettei länkkäri-vertaus ole kovin hedelmällinen. Silti tiettyä cowboy-meiningiä leffassa on.

    Se miksi kirjoitamme tästä leffasta niin paljon emmekä Orson Wellesin Citizen Kanesta, on erittäin mielenkiintoinen kysymys. Onko meidät aivopesty jo nuorena (vrt. aiempi keskustelu) amerikkalaisella tusinaviihteellä, emmekä siksi pysty keskittymään todelliseen elokuvataiteeseen?

    Mitä nuo hyvät leffat sitten oikein ovat? Onko kriteerinä valmistumisvuosi, maa, budjetti, ohjaajan nimi, lipputulot tai esim. valmistumisajankohdan sensuuri? Yksinkertaistan rajusti, mutta minua on pitkään askarruttanut tämä kysymys.

    On totta, että eri muunnelmat juonesta:

    1) sankari alakynnessä
    2) sankari vielä pahemmassa jamassa
    3) pahis voittamassa
    4) sankarin nousu ja
    5) sankarin voitto

    eivät ehkä kerta toisensa jälkeen (mm. Tappava ase 2) tuota unohtumattomia klassikoita. Toisaalta monet kulttuurimme perustarinatkin solahtavat ongelmitta tähän kaavaan.

  10. Hmmm..päteehän tuo kaava melko monessa hyvässäkin tarinassa.Silti mielestäni loistava elokuva kertoo peruskaavan lisäksi jotakin muuta.

    Mitä muuta siis? No se on tietenkin täysin kiinni elokuvasta.Elokuvan lisäanti saatta olla ainoastaan symbolisella tasolla tai muuten hyvin tarkasti kätkettyä tai kannanoton muodossa.Hyvänä esimerkkinä tästä ovat monet klassiset länkkärit (joista jo olikin puhetta:), kuten High Noon ( http://www.imdb.com/title/tt0044706/ ) tai jopa The Man Who Shot Liberty Valance ( http://www.imdb.com/title/tt0056217/ ).

    Näiden vaihtoehtojen lisäksi on mielestäni vielä ainakin yksi tapa elokuvalle nousta tavallisuudesta seuraavalle tasolle, mutta tämän mielipiteeni selittäminen onkin jo hankalampaa.Käytän esimerkkinä elokuvaa, joka on korkealla suosikkielokuvieni joukossa..ihan siellä TOP 3:ssa eli The Big Lebowski ( http://www.imdb.com/title/tt0118715/ ) .Elokuva on mielestäni loistava ja kuitenkaan tarina ei varsinaisesti kerro yhtään mistään, siitä on hyvin hankala löytää mitään todellista symboliikkaa (yrityksiä on kuitenkin tehty) tai edes tarkoitusta.Minkä takia siis pidän tästä elokuvasta niin paljon? Elokuva on loistavasti toteutettu.Ohjaus ja kuvaus ovat hyviä samoin dialogi.Olen kuitenkin nähnyt runsaasti hyvin toteutettuja elokuvia jotka eivät yllä läheskään samalle tasolle.Luulenkin jonkin niin epämääräisen kuin elokuvan yleiskuvan vaikuttavan asiaan.Tässä kohdin olen vain pohdinnan asteella joten ajatus saattaa olla kaukaa haettu, mutta mielestäni kysymys ei ole ainoastaan tarinan osista vaan myös siitä kuinka hyvin ne on liitetty toisiinsa.Enkä tarkoita vain tekijöiden ammattitaitoa, vaikka sekin vaikuttaa.Kokemukseni mukaan jotkut elokuvat muodostavat kokonaisuuden joka on enemmän kuin osiensa summa..

    Nyt alkaa mennä aika mystiseksi tämä tarina.Myöhäinen kirjoitus ajankohta luultavasti vaikuttaa. Luen tämän tekstin huomenna uudelleen ja ihmettelen että miten ne tuollaista sontaa nettiin päästävätkään.

  11. Puhut asiaa. Teknisen toteutuksen (elokuvan muoto) ohella tärkeitä ovat myös elokuvan synnyttämät tunteet (sisältö).

    Vaikka kirjan sisältöä voidaan syystäkin kritikoida, olen pitänyt Leo Tolstoin analyysiä ”Mitä on taide?” (alkup. 1898; suom. 2000) varsin raikkaana.

    Tässä muutamia poimittuja ajatuksia ko. teoksesta:

    – Taiteen tehtävä on tartuttaa taiteilijan kokema aito tunne muihin ihmisiin.

    – Taiteen tulisi osaltaan auttaa ihmiskuntaa kohti täydellisyyttä.

    – Jonkin asian taiteellisen arvon määritys:
    1) Onko ko. asia taidetta vai taideketta? Tartuttaako se tunteen edes pieneen joukkoon ihmisiä?
    2) Onko ko. asia hyvää taidetta (ihmisiä yhdistävää) vai huonoa taidetta (ihmisiä eriyttävää)?
    3) Välittääkö hyvä taide Jumalan ja lähimmäisen rakkauden tunnetta vai arkipäiväisiä yleismaailmallisia tunteita?

    Tolstoi oli harras kristitty, minkä valossa hyvän taiteen kolmas kriteeri on ymmärrettävä. Huolimatta kolmannen arviointikriteerin sisällöstä, on kokonaisuus minusta järkevä: Taide välittää tunteita. Sen arvoa taas voidaan arvioida sen perusteella minkälaisia tunteita se välittää. Tunteet ovat kovin henkilökohtaisia ja niiden arvioiminen ulkoisella mitalla tuntuu mahdottomalta. Näin päästäneen siihen, että jotkut elokuvat tuntuvat sisältävän enemmän kuin niiden yhteenlasketut osat.

  12. Heh..joo, taisi karata keskustelu aika kauaksi alkuperäisestä lähtökohdasta.Toki viihdettäkin tarvitaan, mutta pitäisihän sekin toteuttaa jos nyt ei älykkäästi niin edes nokkelasti, katsojaa aliarvioimatta.Pahin virhe mihin elokuvat mielestäni (liian usein) sortuvat onkin juuri katsojan aliarvioiminen.Ei silti..eipä Tappava Ase 2 ole mielestäni läheskään pahimmasta päästä..
    http://www.imdb.com/title/tt0111301/

  13. Huonot leffat voivat huonoimmillaan olla jo hyviä, siitä esimerkkinä juuri van damme tai Norris tai oma henkilökohtainen idollini Mr. Segal!
    Niiden huonous on kokonaisvaltaista ja niin kaukana arjesta, että eikun nauttimaan. Todella huono leffa taas on juuri tätä tappava ase osastoa oleva, joka ei ole riittävän huono päästäkseen Camp-osastolle. Siis leffan keskinkertaisuus on huonoakin huonompaa. Näillä leffoilla on tapana esittää itsensä hyvinä leffoina ja joilla on yleisön mieleen tehty kaava. JA KAAVAAN NOUDATETAAN PILKULLEEN!! Niissä asiat on todellakin valmiiksi pureskeltu, jopa yleisön puolesta, niissä yleisö ei voi itse tehdä mitään löytöjä tai havaintoja, vaan ne kerrotaan, kuin pienelle lapselle. Itse olen Teon kanssa samaa mieltä siitä, että katsojan aliarvioiminen on armotta rangaistavin teko mitä leffan tekijä voi tehdä!!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.