Yön painajainen (1971)

Play Misty for Me (Yhdysvallat)
Ohjaus: Clint Eastwood
Pääosissa: Clint Eastwood, Jessica Walter, Donna Mills
Kesto: 102 min.
Ikäraja: K-16

Yön painajainen on Clint Eastwoodin esikoisohjaus ja ensimmäinen elokuva, jonka kehittämistyössä hän oli alusta saakka mukana Malpaso-yhtiönsä kautta. Voi siis sanoa, että kyseessä on ensimmäinen varsinainen Clint Eastwood-elokuva.

Play Misty for Me (1971)

Leffan suomenkielinen nimi Yön painajainen ei ole kaikkein onnistunein käännös, koska nimen viittaama ”painajainen” ei rajoitu yöhön. Alkuperäinen nimi, Play Misty for Me, joka viittaa Erroll Garnerin esittämään Misty-nimiseen jazz-kappaleeseen, tiivistää elokuvan hengen paremmin.

Kyseessä on draama-trilleri, jossa Eastwood esittää Kalifornian rannikolla sijaitsevan Carmel-by-the Sea -kaupungin radiokanavan DJ:tä Dave Garveria. Yhtenä iltana Garver kohtaa kiihkeän faninsa Evelyn Draperin (Jessica Walter) paikallisessa baarissa, jonka jälkeen nainen takertuu tiskijukkaan kuin tanssikenkä ruotsinlaivan tahmaiseen lattiaan. Evelyn toivoo toistuvasti Misty-kappaletta Garverin radio-ohjelmassa, mistä juontuu elokuvan alkuperäinen nimi.

Jatka lukemista ”Yön painajainen (1971)”

Indiana Jones and the Dial of Destiny (2023)

Indiana Jones and the Dial of Destiny (Yhdysvallat)
Ohjaus: James Mangold
Pääosissa: Harrison Ford, Phoebe Waller-Bridge, Mads Mikkelsen
Kesto: 155 min.
Ikäraja: K12

Kävin katsomassa uusimman ja järjestyksessä viidennen Indiana Jones -elokuvan ensi-iltaviikonloppuna sunnuntaina 2.7.2023. Bloggaus leffasta on viivästynyt, mutta sain vihdoin muutaman rivin aikaiseksi.

Indiana Jones and the Dial of Destiny (2023)

Teatterisali Järvenpään Studio 123:ssa oli tuolloin heinäkuun alussa kohtuullisen täynnä, vaikka maailmalta kantautui uutisia, että Indiana Jones and the Dial of Destiny ei ollut vetänyt katsojia saleihin ensi-iltaviikonloppuna toivotulla tavalla. Katsojia on ollut myös ensi-iltaviikonlopun jälkeen vähemmän kuin tuotantokustannusten kattaminen olisi vaatinut.

Jatka lukemista ”Indiana Jones and the Dial of Destiny (2023)”

Vaarallinen suhde (1987)

Fatal Attraction (Yhdysvallat)
Ohjaus: Adrian Lyne
Pääosissa: Michael Douglas, Glenn Close, Anne Archer
Kesto: 114 min.
Ikäraja: K16

Minulla on meneillään jonkinlainen 1980- ja 1990-lukujen taitteen elokuvafiilistelykausi. Tai jos ollaan ihan rehellisiä, niin kyseessä saattaa olla krooninen mieltymys tähän aikakauteen, jolloin ensi kertaa altistuin laajemmin erilaisille kulttuurikokemuksille.

Fatal Attraction (1987) eli Vaarallinen suhde. Kuvassa Special Collector’s Edition DVD-julkaisu, jossa mukana mm. tarinaa elokuvan teosta ja alun perin elokuvassa ollut erilainen loppu.

Adrian Lynen ohjaama ja James Deardenin käsikirjoitukseen perustuva Vaarallinen suhde on kiinteä osa tätä aikakautta. Eroottiseksi trilleriksi luonnehdittu elokuva oli yllätyshitti vuonna 1987 ja aiheutti aiheensa ja rohkean käsittelytapansa takia paljon keskustelua. Oscar-ehdokkuuksiakin tuli viisi, mutta ei yhtään voittoa.

Elokuva kertoo newyorkilaisesta perheellisestä lakimiehestä, Dan Gallagherista (Michael Douglas), jolla on viikonlopun kestävä avioliiton ulkopuolinen suhde kustannustoimittaja Alex Forrestin (Glenn Close) kanssa. Alex ei suostu jättämään asiaa yhden illan suhteeksi, vaan pyrkii saamaan miehen kokonaan itselleen – keinolla millä hyvänsä.

Olen nähnyt elokuvan ensi kertaa 1990-luvulla ja hankkinut dvd-julkaisun ehkä 15 vuotta sitten. Katsoin elokuvan taas uudelleen ja onhan se edelleen varsin hyytävä.

Jatka lukemista ”Vaarallinen suhde (1987)”

Muistan sinut, Pariisi (2022)

Revoir Paris (Ranska)
Ohjaus: Alice Winocour
Pääosissa: Virginie Efira, Benôit Magimel, Grégoire Colin
Kesto: 103 min.
Ikäraja: K12

Kävin eilen elokuvissa Kino Tapiolassa, jossa oli itselleni sopivaan aikaan esitysvuorossa Alice Winocourin ohjaama ja käsikirjoittama Muistan sinut, Pariisi.

Muistan sinut, Pariisi (2022) -elokuvan juliste Kino Tapiolan ikkunassa.

Virginie Efira esittää elokuvassa venäjän kielen tulkkina radiossa työskentelevää Miaa, joka joutuu osalliseksi useita kuolonuhreja vaativaan terrori-iskuun Pariisissa. Mia ei muista tapahtumia jälkikäteen lainkaan, mutta alkaa selvittämään, mitä tuona iltana tarkalleen ottaen tapahtui.

Alice Winocourin (mm. Mustang-elokuvan käsikirjoitus) ohjaus on humaani kuvaus ihmisistä, jotka ovat joutuneet kokemaan erittäin traumaattisen tapahtuman. Se on myös elokuva Pariisista ja sen sosiaalisista kerrostumista. Kerros kerrokselta edetään turisteille myytävästä kiiltokuvasta kohti yhteiskunnallisesti realistisempaa nelivärifilmiä, johon kuuluvat muun muassa paperittomat työntekijät Ranskan entisistä siirtomaista.

Pääosaa esittävä Virginie Efira on kuuma nimi ranskalaisessa elokuvassa. Olen onnistunut näkemään hänen elokuvistaan tähän mennessä seuraavat: Benedetta (2021), Sibyl (2019), Elle (2016) ja Victoria (2016). Muistan sinut, Pariisi asettuu luontevasti tähän mainioon laatuelokuvien jatkumoon.

Lisätietoa elokuvasta:
IMDb / Elonet

Loistavat Bakerin pojat (1989)

The Fabulous Baker Boys (Yhdysvallat)
Ohjaus: Steve Kloves
Pääosissa: Jeff Bridges, Michelle Pfeiffer, Beau Bridges
Kesto: 114 min.
Ikäraja: S

Jos pidät aikuiseen makuun tehdystä laadukkaasta ihmissuhdedraamasta ja jazz-musiikista, niin Steve Klovesin ohjaama ja käsikirjoittama Loistavat Bakerin pojat on erittäin hyvä valinta.

The Fabulous Baker Boys (1989)

Jazzin lisäksi tässä teoksessa on moni muukin asia kohdallaan, esimerkiksi näyttelijät. Pääosia esittävä kolmikko Jeff Bridges, Michelle Pfeiffer ja Beau Bridges onnistuvat rooleissaan oivallisesti. Oikean elämän veljekset Jeff ja Beau näyttelevät elokuvassa Bakerin veljeksiä, jotka päättävät palkata suosiossa hiipuvan pianoduonsa vahvistukseksi uuden solistin. Tehtävään löytyy Susie Diamond, jota esittää Pfeiffer.

Näyttelijätyön ja käsikirjoituksen yhteisvaikutuksesta henkilöhahmot ovat uskottavia ja tarina etenee sujuvasti ilman teennäisiä vastakkaisasetteluja. Pääkolmikon kohtaamat ongelmat tuntuvat samaistuttavilta.

Yksi mielenkiintoinen teema elokuvassa on omien unelmien tavoittelu ja elämän realiteetteihin sopeutuminen. Kumpi on lopulta tärkeämpää – tehdä työtä, jolla elättää itsensä ja perheensä vai tavoitella unelmia, joihin liittyy riski toimeentulo-ongelmista?

Elokuva oli ehdolla neljän Oscar-palkinnon saajaksi vuonna 1990, mutta yhtään pystiä ei tullut. Myös Michelle Pfeiffer oli ehdolla, mutta Oscar meni ohi suun. Sen sijaan hän sai roolistaan mm. Golden Globe -palkinnon.

Elokuva on katsottavissa Yle Areenassa vielä 31.5.2023 saakka. Suosittelen.

Lisätietoa elokuvasta:
IMDb / Elonet

Keskiyön pikajuna (1978)

Midnight Express (Britannia, Yhdysvallat)
Ohjaus: Alan Parker
Pääosissa: Brad Davis, John Hurt, Randy Quaid
Kesto: 121 min.
Ikäraja: K-18

Ostin muutamia viikkoja sitten Alan Parkerin ohjaaman upean Noiduttu sydän (1987) -elokuvan Blu-ray-formaatissa, ks. Instagram. Sen innoittamana päätin katsoa myös Parkerin varhaisemman ohjaustyön Keskiyön pikajunan vuodelta 1978, jota en syystä tai toisesta ollut aiemmin nähnyt.

Midnight Express (1978)

Elokuva kertoo tositapahtumiin perustuen amerikkalaisesta nuoresta miehestä nimeltä Billy Hayes (Brad Davis), joka yrittää vuonna 1970 salakuljettaa kaksi kiloa hasista Istanbulista Amerikkaan. Billy jää kiinni lentokentän turvatarkastuksessa ja hänet tuomitaan useaksi vuodeksi turkkilaiseen vankilaan.

Keskiyön pikajuna on kohtuullisen brutaali ja rankka vankilaelokuva, jonka pääsanoma katsojalle on, ettei lakia kannata rikkoa Turkissa. Eikä varsinkaan kannata joutua vankilaan. Elokuvan on käsikirjoittanut Oliver Stone perustuen Billy Hayesin muistelmateokseen. Tiettyjä kohtia elokuvassa on muokattu ja lisätty, ja myöhemmin Stone on pahoitellut, että elokuvan antama kuva turkkilaisista on niin yksipuolisen julma. Brad Davisin rinnalla päänäyttelijöinä nähdään John Hurt ja Randy Quaid.

Jatka lukemista ”Keskiyön pikajuna (1978)”