Zardoz (1974)

Zardoz (Britannia)
Ohjaus: John Boorman
Pääosissa: Sean Connery, Charlotte Rampling, Sara Kestelman
Kesto: 105 min.
Ikäraja: K16

Arvostan suuresti Sean Conneryn (1930-2020) näyttelijäuraa, joka alkoi 1950-luvun lopussa ja jatkui aina 2000-luvun alkuun. Ensimmäinen Conneryn leffa, jonka olen nähnyt on varmastikin jokin James Bondeista. John Boormanin (mm. Syvä joki) ohjaamassa ja käsikirjoittamassa tieteisfantasiassa Zardoz (1974) Connery tekee yhden ehkä oudoimmista rooleistaan.

Zardoz (1974) -elokuvajuliste

On vuosi 2293 ja katastrofien jälkeinen maailma on jakautunut kahteen leiriin. Eliitti elää omassa voimakentän rajaamassa kuplassaan, jossa kuolema on voitettu ja uni korvattu meditaatiolla. Kuplan ulkopuolella elää tavallinen kansa eli brutaalit, jotka lisääntyvät, rakastavat, pelkäävät, vanhenevat ja kuolevat.

Eliitin palveluksessa toimivat tuhoajat – eräänlaiset palkkasoturit, jotka pitävät brutaaleja kovin ottein kurissa ja tarpeen mukaan tuhoavat niskoittelevaa väestöä.

Connery esittää Zediä, yhtä tuhoajista, jotka palvovat valtavaa kivistä jumalan päätä nimeltä Zardoz. Tämä lentokykyinen kivikasvo laskeutuu rahvaan pariin säännöllisesti keräämään muun muassa viljasadon. Palkkasotureille Zardoz puolestaan sylkee aseita, ammuksia ja mietelauseita, kuten ”penis is bad, guns are good”. Lisääntyminen on pahasta, brutaalien tappaminen hyvästä.

Zed on alkanut kuitenkin epäillä vallitsevaa maailmanjärjestystä ja päättää ryhtyä toimeen. Elokuvan juonesta ei kannata sanoa enempää, jotta katsoja voi itse kokea kaikki käänteet.

Jatka lukemista ”Zardoz (1974)”

Conclave (2024)

Conclave (Britannia, Yhdysvallat)
Ohjaus: Edward Berger
Pääosissa: Ralph Fiennes, Stanley Tucci, John Lithgow, Isabella Rossellini
Kesto: 120 min.
Ikäraja: K7
Ensi-ilta: 20.12.2024

Kävin eilen elokuvissa katsomassa Edward Bergerin ohjaaman Conclave-elokuvan, joka perustuu Robert Harrisin samannimiseen romaaniin. Elokuva kertoo, miten konklaavi eli katolisen kirkon kardinaalien kokous valitsee uuden paavin Vatikaanissa suljettujen ovien takana. Tarinan asetelma itsessään kiehtoi minua ja mikä olisikaan ollut parempi päivä elokuvan katsomiselle kuin kristikunnan yksi vanhimmista juhlista eli loppiainen.

Katolisen kirkon piirissä tapahtuvia jännitysromaaneja on kirjoitettu jonkin verran. Ensimmäisenä tulevat mieleen David Morrellin romaani Kiven veljet (1985) sekä huippusuosittu Dan Brownin Da Vinci -koodi (2003). En ole lukenut Robert Harrisin vuonna 2016 ilmestynyttä Conclave-kirjaa, mutta yhdessä ohjaaja Bergerin (mm. Länsirintamalta ei mitään uutta, 2022) kanssa Harris on luonut varsin kiehtovan teoksen myös valkokankaalle. Harris toimii elokuvassa käsikirjoittajana.

Elokuvan tarina on kompakti ja pysyttelee varsin tiiviisti Vatikaanin upeiden rakennusten, kuten Sikstuksen kappelin sisällä. Keskiössä on kardinaali Lawrence (Ralph Fiennes), joka on määrätty johtamaan konklaavia paavin kuoleman jälkeen. Kun katolisen kirkon johtajat eri puolilta maailmaa ovat kokoontuneet Vatikaaniin, Lawrence huomaa olevansa keskellä salaliittojen ja juonittelun verkkoa.

Jatka lukemista ”Conclave (2024)”

Navaronen tykit (1961)

The Guns of Navarone (Britannia, Yhdysvallat)
Ohjaus: J. Lee Thompson
Pääosissa: Gregory Peck, Anthony Quinn, David Niven
Kesto: 158 min.
Ikäraja: K16

Olin kesäkuun alussa lomamatkalla Rodoksen saarella Kreikassa. Ennen matkaa selvitin, mitä elokuvia saarella on kuvattu ja kävi ilmi, ettei kovinkaan montaa erityisen tunnettua*. Kuuluisin Rodoksella kuvattu leffa on ehdottomasti Navaronen tykit vuodelta 1961, jonka päätin katsoa paikan päällä.

Navaronen tykit perustuu Alistair MacLeanin kirjoittamaan samannimiseen jännitysromaaniin vuodelta 1957. Kyseessä on kirjailijan toinen ja varmasti tunnetuin romaani. Tarina sijoittuu toiseen maailmansotaan, mutta tapahtumat ovat fiktiivisiä.

Tarinassa brittiläinen kommandojoukko lähetetään tuhoamaan natsi-Saksan voimakkaita tykkejä Navaronen saarella. Tuhoaminen on tärkeää, koska tykit estävät meriliikenteen ja Kheroksen saarella olevien 1200 brittisotilaan pelastusoperaation.

Gregory Peck esittää erikoisryhmän vuoristokiipeilijää, David Niven räjähde-eksperttiä ja Anthony Quinn paikallista ammattisotilasta. Ryhmässä on muitakin erikoisosaajia ja Navaronen tykit -elokuva onkin toiminut esikuvana monelle jäljessä tulevalle elokuvalle, jossa tiettyä tehtävää varten kootaan erilaisilla erikoistaidoilla varustettuja hahmoja yhdeksi tiimiksi – uusimpana esimerkkinä vaikkapa The Expendables -sarja.

Jatka lukemista ”Navaronen tykit (1961)”

Keskiyön pikajuna (1978)

Midnight Express (Britannia, Yhdysvallat)
Ohjaus: Alan Parker
Pääosissa: Brad Davis, John Hurt, Randy Quaid
Kesto: 121 min.
Ikäraja: K-18

Ostin muutamia viikkoja sitten Alan Parkerin ohjaaman upean Noiduttu sydän (1987) -elokuvan Blu-ray-formaatissa, ks. Instagram. Sen innoittamana päätin katsoa myös Parkerin varhaisemman ohjaustyön Keskiyön pikajunan vuodelta 1978, jota en syystä tai toisesta ollut aiemmin nähnyt.

Midnight Express (1978)

Elokuva kertoo tositapahtumiin perustuen amerikkalaisesta nuoresta miehestä nimeltä Billy Hayes (Brad Davis), joka yrittää vuonna 1970 salakuljettaa kaksi kiloa hasista Istanbulista Amerikkaan. Billy jää kiinni lentokentän turvatarkastuksessa ja hänet tuomitaan useaksi vuodeksi turkkilaiseen vankilaan.

Keskiyön pikajuna on kohtuullisen brutaali ja rankka vankilaelokuva, jonka pääsanoma katsojalle on, ettei lakia kannata rikkoa Turkissa. Eikä varsinkaan kannata joutua vankilaan. Elokuvan on käsikirjoittanut Oliver Stone perustuen Billy Hayesin muistelmateokseen. Tiettyjä kohtia elokuvassa on muokattu ja lisätty, ja myöhemmin Stone on pahoitellut, että elokuvan antama kuva turkkilaisista on niin yksipuolisen julma. Brad Davisin rinnalla päänäyttelijöinä nähdään John Hurt ja Randy Quaid.

Jatka lukemista ”Keskiyön pikajuna (1978)”

1984 (1984)

Nineteen Eighty-Four (Britannia 1984)
Ohjaus: Michael Radford
Pääosissa: John Hurt, Richard Burton, Suzanna Hamilton
Kesto: 111 min.
Ikäraja: K-16

George Orwellin romaani Vuonna 1984 (Nineteen Eighty-Four, 1949) on yksi länsimaisen kirjallisuuden merkkiteoksia. Michael Radford ohjasi romaanista oivallisen elokuvasovituksen, joka kuvattiin Lontoossa kirjan kuvaamana ajanjaksona huhti-kesäkuussa vuonna 1984.

Nineteen Eighty-Four (1984)

1984 kuvaa tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa totuus asioista on diktaattorimaisen ”Ison veljen” eli ”Big Brotherin” hallussa. Viralliset totuudet kuten ”sota on rauhaa” ja ”tietämättömyys on viisautta” ovat kuin suoraan Venäjän nykyisestä tiedotuspolitiikasta.

Elokuvan pääosassa esiintyy John Hurt, joka esittää Totuusministeriössä työskentelevää virkamiestä Winston Smithiä. Smithin tehtävänä on väärentää historiaa vallanpitäjien haluamaksi. Smithin sisällä kuitenkin kuohuu. Hän kirjaa ajatuksiaan päiväkirjaan ja ryhtyy suhteeseen puoluetoveri Julian (Suzanna Hamilton) kanssa. Kollega O’Brianilta (Richard Burton) Smith puolestaan saa uuskielen sanakirja, joka entisestään sekoittaa Smithin maailmankuvaa.

Jatka lukemista ”1984 (1984)”

The Post

(Britannia, USA 2017)

Ohjaus: Steven Spielberg
Pääosissa: Meryl Streep, Tom Hanks, Bob Odenkirk

Steven Spielbergin ohjaama The Post kertoo vuonna 1971 julki tulleista ns. Pentagonin papereista ja siitä, miten The Washington Post -lehden kustantaja (Meryl Streep) ja päätoimittaja (Tom Hanks) joutuvat tietovuodon takia tulenarkaan asemaan. Vuodon kohteena ollut puolustusministeri Robert McNamaran vuonna 1967 tilaama raportti kuvasi Vietnamin sodan vaiheita ja sisälsi tietoja, joita ei oltu kerrottu kongressille tai kansalle.

The Post (2017)

The Post on tärkeä ja hyvin toteutettu elokuva vapaan lehdistön merkityksestä ja vapauteen liittyvistä vastuukysymyksistä. Elokuvan varsinainen konteksti on 1970-luvun alun Yhdysvallat, jolloin maa kävi sotaa Vietnamissa ja Valkoisessa talossa hallitsi presidentti Richard Nixon. Elokuvan toinen konteksti on sen valmistumisvuosi 2017, joka oli presidentti Donald Trumpin ensimmäinen vuosi Valkoisessa talossa. Molempien presidenttien retoriikkaan kuului negatiivisuus lehdistöä kohtaan.

Jatka lukemista ”The Post”