Yön painajainen (1971)

Play Misty for Me (Yhdysvallat)
Ohjaus: Clint Eastwood
Pääosissa: Clint Eastwood, Jessica Walter, Donna Mills
Kesto: 102 min.
Ikäraja: K-16

Yön painajainen on Clint Eastwoodin esikoisohjaus ja ensimmäinen elokuva, jonka kehittämistyössä hän oli alusta saakka mukana Malpaso-yhtiönsä kautta. Voi siis sanoa, että kyseessä on ensimmäinen varsinainen Clint Eastwood-elokuva.

Play Misty for Me (1971)

Leffan suomenkielinen nimi Yön painajainen ei ole kaikkein onnistunein käännös, koska nimen viittaama ”painajainen” ei rajoitu yöhön. Alkuperäinen nimi, Play Misty for Me, joka viittaa Erroll Garnerin esittämään Misty-nimiseen jazz-kappaleeseen, tiivistää elokuvan hengen paremmin.

Kyseessä on draama-trilleri, jossa Eastwood esittää Kalifornian rannikolla sijaitsevan Carmel-by-the Sea -kaupungin radiokanavan DJ:tä Dave Garveria. Yhtenä iltana Garver kohtaa kiihkeän faninsa Evelyn Draperin (Jessica Walter) paikallisessa baarissa, jonka jälkeen nainen takertuu tiskijukkaan kuin tanssikenkä ruotsinlaivan tahmaiseen lattiaan. Evelyn toivoo toistuvasti Misty-kappaletta Garverin radio-ohjelmassa, mistä juontuu elokuvan alkuperäinen nimi.

Jatka lukemista ”Yön painajainen (1971)”

Indiana Jones and the Dial of Destiny (2023)

Indiana Jones and the Dial of Destiny (Yhdysvallat)
Ohjaus: James Mangold
Pääosissa: Harrison Ford, Phoebe Waller-Bridge, Mads Mikkelsen
Kesto: 155 min.
Ikäraja: K12

Kävin katsomassa uusimman ja järjestyksessä viidennen Indiana Jones -elokuvan ensi-iltaviikonloppuna sunnuntaina 2.7.2023. Bloggaus leffasta on viivästynyt, mutta sain vihdoin muutaman rivin aikaiseksi.

Indiana Jones and the Dial of Destiny (2023)

Teatterisali Järvenpään Studio 123:ssa oli tuolloin heinäkuun alussa kohtuullisen täynnä, vaikka maailmalta kantautui uutisia, että Indiana Jones and the Dial of Destiny ei ollut vetänyt katsojia saleihin ensi-iltaviikonloppuna toivotulla tavalla. Katsojia on ollut myös ensi-iltaviikonlopun jälkeen vähemmän kuin tuotantokustannusten kattaminen olisi vaatinut.

Jatka lukemista ”Indiana Jones and the Dial of Destiny (2023)”

Vaarallinen suhde (1987)

Fatal Attraction (Yhdysvallat)
Ohjaus: Adrian Lyne
Pääosissa: Michael Douglas, Glenn Close, Anne Archer
Kesto: 114 min.
Ikäraja: K16

Minulla on meneillään jonkinlainen 1980- ja 1990-lukujen taitteen elokuvafiilistelykausi. Tai jos ollaan ihan rehellisiä, niin kyseessä saattaa olla krooninen mieltymys tähän aikakauteen, jolloin ensi kertaa altistuin laajemmin erilaisille kulttuurikokemuksille.

Fatal Attraction (1987) eli Vaarallinen suhde. Kuvassa Special Collector’s Edition DVD-julkaisu, jossa mukana mm. tarinaa elokuvan teosta ja alun perin elokuvassa ollut erilainen loppu.

Adrian Lynen ohjaama ja James Deardenin käsikirjoitukseen perustuva Vaarallinen suhde on kiinteä osa tätä aikakautta. Eroottiseksi trilleriksi luonnehdittu elokuva oli yllätyshitti vuonna 1987 ja aiheutti aiheensa ja rohkean käsittelytapansa takia paljon keskustelua. Oscar-ehdokkuuksiakin tuli viisi, mutta ei yhtään voittoa.

Elokuva kertoo newyorkilaisesta perheellisestä lakimiehestä, Dan Gallagherista (Michael Douglas), jolla on viikonlopun kestävä avioliiton ulkopuolinen suhde kustannustoimittaja Alex Forrestin (Glenn Close) kanssa. Alex ei suostu jättämään asiaa yhden illan suhteeksi, vaan pyrkii saamaan miehen kokonaan itselleen – keinolla millä hyvänsä.

Olen nähnyt elokuvan ensi kertaa 1990-luvulla ja hankkinut dvd-julkaisun ehkä 15 vuotta sitten. Katsoin elokuvan taas uudelleen ja onhan se edelleen varsin hyytävä.

Jatka lukemista ”Vaarallinen suhde (1987)”

Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia (2021)

(Suomi)
Ohjaus: Teemu Nikki
Pääosissa: Petri Poikolainen, Marjaana Maijala, Samuli Jaskio
Kesto: 82 min.
Ikäraja: 12

Teemu Nikin ohjaama ja Jani Pösön tuottama elokuva Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia on erityislaatuinen elokuva monella tavalla.

Mustalla huumorilla sävytetty elokuva kertoo MS-taudin seurauksena rintakehästä alaspäin halvaantuneen ja sokeutuneen Jaakon (Petri Poikolainen) arjesta ja suhteesta Sirpaan (Marjaana Maijala), joka on myös vakavasti sairas. Pari on löytänyt toisensa verkossa, mutta he eivät ole vielä tavanneet. Yhteyttä pidetään puhelimella.

Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia (2021)

Elokuvassa on kaksi kerronnan tasoa: toisaalta se rakentaa trilleriä lähentelevän fiktiivisen tarinan ja toisaalta kuvaa, minkälaista on elämä sokeana ja liikuntavammaisena. Elokuvan tekninen toteutus tukee hienosti jälkimmäistä tavoitetta. Leffa on kuvattu tavalla, joka sumentaa suuren osan näkökentästä ja asettaa siten näkevän katsojan samaan asemaan päähenkilön kanssa. Myös elokuvan äänisuunnittelu tukee tätä kokemusta vahvasti. Elokuva luo vaikuttavan tarinallisen ja kokemuksellisen kokonaisuuden.

Jatka lukemista ”Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia (2021)”

Passion

(Ranska, Saksa 2012)

Ohjaus: Brian De Palma
Pääosissa: Rachel McAdams, Noomi Rapace, Karoline Herfurth

Jos pidät saksalaisista dekkarisarjoista ja Basic Instinct (1991) -leffasta, niin nautit varmasti myös tästä Brian De Palman vuonna 2012 ilmestyneestä jännäristä. Passion -leffassa on kaikkea mitä kylmän viileältä trilleriltä voi odottaa. On valtapeliä lasitetussa mainostoimistossa, on cocktailkutsuja, on eroottista latausta miesten ja naisten välillä – ja on lopulta saksalainen poliisimies selvittämässä jälkiä.

Passion (2012)

Passion on uusintaversio Alain Corneaun elokuvasta Crime d’amour (2010), jonka pääosissa esiintyivät Ludivine Sagnier ja Kristin Scott Thomas. De Palman versiossa pääosia esittävät toiset kaksi upeaa näyttelijätärtä Rachel McAdams ja Noomi Rapace. Elokuvan jännite on paikoitellen hyvin riippuvainen näiden kahden työskentelystä.

Brian De Palma tunnetaan sellaisten klassikoiden kuin Carrie (1976), Scarface – Arpinaama (1983) ja Lahjomattomat (1987) ohjaajana. Passion ei ole hänen parhaimpia töitään, mutta heikoimmillaankin Brian De Palma on varsin hyvä. Ohjaajan urasta on tehty myös dokumenttielokuva nimeltä De Palma (2015), josta olen kirjoittanut aiemmin.

Suomessa Passion-elokuvaa on levitetty vain DVD- ja Blu-ray-julkaisuna. Saatavuuden suoratoistopalveluissa voi tarkistaa vaikka JustWatch-palvelussa.

Lisätietoa elokuvasta:
IMDb / Elonet

Basic Instinct – vaiston varassa

(Basic Instinct, USA 1991)

Ohjaus: Paul Verhoeven
Pääosissa: Michael Douglas, Sharon Stone, George Dzundza

Brittiläisen elokuvalehti Empiren elokuun numerossa on mainio juttu Mario Kassarin ja Andrew Wajnan vuosina 1976-1995 luotsaamasta Carolco-elokuvayhtiöstä. Yhtiön tuottamia elokuvia ovat muun muassa Taistelija (1982), Rambo – taistelija 2 (1985), Noiduttu sydän/Angel Heart (1987), Rambo – taistelija 3 (1988), Terminator 2 – Tuomion päivä (1991), Total Recall – unohda tai kuole (1990) sekä Renny Harlinin Cliffhanger – kuilun partaalla (1993) ja Kurkunleikkaajien saari (1995). Ainakin itselleni Carolcon alkutunnari (YouTube-linkki) tuli 1980- ja 1990-luvuilla varsin tutuksi, ja se takasi yleensä mielenkiintoisen leffahetken.

Basic Instinct (1991)

Carolco-yhtiön tuotantoa on myös Paul Verhoevenin ohjaama Basic Instinct – vaiston varassa, joka on hollantilaisen Verhoevenin kolmas ohjaustyö Yhdysvalloissa. Sitä edelsivät toiminta- ja tieteiselokuvien klassikoksi noussut Robocop (1987) sekä Arnold Schwarzeneggerin sci-fi-hulluttelu Total Recall – unohda tai kuole (1990).

Basic Instinct on hitchcockmainen eroottisesti ladattu trilleri, jossa on tietty romanttisen romaanin vivahde. Elokuvassa sivuraiteille ajautunut sanfranciscolainen etsivä Nick Curran (Michael Douglas) päätyy ex-rokkarin raa’an murhan tutkinnan yhteydessä rikoskirjailija Catherine Tramellin (Sharon Stone) pauloihin ja sotkeutuu yhä vaarallisempaan leikkiin tämän kohtalokkaan oloisen naisen kanssa.

Jatka lukemista ”Basic Instinct – vaiston varassa”