Ohjaus: Richard Kelly Pääosassa: Jake Gyllenhaal, Jena Malone, Maggie Gyllenhaal
Donnie Darko (2001)
Richard Kellyn ohjaama Donnie Darko yhdistää sci-fiä ja psykologista jännitystä. Kyseessä on eräänlainen nuorten aikuisten E.T., jossa on vaikutteita David Lynchin elokuvista. Elokuvan juonen yksityiskohdat ovat paikoitellen vaikeasti avautuvia, mutta toisaalta kokonaisuus on niin hypnoottinen, että se jää kummittelemaan alitajuntaan pitkäksi aikaa.
Elokuva kertoo Donald ”Donnie” Darkosta (Jake Gyllenhaal), teini-ikäisestä pojasta, joka asuu Middlesex-nimisessä kaupungissa Marylandin osavaltiossa. Donnie on kolmilapsisen perheen keskimmäinen, joka käy terapiassa tunteiden hallintaongelmien takia.
Eräänä aamuna Donnie herää golf-kentältä. Käy ilmi, että lentokoneen turbiini on yöllä tippunut taivaalta suoraan Donnien huoneeseen. Lisäksi hän alkaa nähdä näkyjä pupuasuun sonnustautuneesta miehestä.
Ohjaus: Bong Joon-ho Pääosissa: Song Kang-ho, Lee Sun-kyun, Cho Yeo-jeong, Choi Woo-shik
Parasite (2019)
Pääsin vihdoin viime torstaina katsomaan eteläkorealaisen Bong Joon-hon ohjaaman ja käsikirjoittaman Parasite-elokuvan, josta on pöhisty leffapiireissä jo pidemmän aikaa. Suomessa elokuva saapui teatterilevitykseen 31.1.2020 ja tänään 2.3.2020 julkaistujen katsojatilastojen mukaan elokuvan on nähnyt Suomessa jo 129 596 katsojaa minun lisäkseni.
Parasite on palkittu muun muassa Cannes’n elokuvajuhlilla ja viimeksi helmikuussa Oscar-gaalassa muun muassa parhaana elokuvana. Tapaus oli ainutlaatuinen, koska ulkomainen elokuva ei ole aiemmin voittanut parhaan elokuvan Oscaria. Jopa presidentti Donald Trump noteerasi voiton omalla tavallaan, ks. NYT-juttu.
Katselukokemuksen kannalta on parempi, mitä vähemmän elokuvasta tietää etukäteen. Sen verran voi turvallisesti kuitenkin sanoa, että elokuva kertoo nelihenkisestä eteläkorealaisesta perheestä, joka sinnittelee hyvin pienillä tuloilla. Kun perheen pojalle avautuu mahdollisuus opettaa englantia varakkaan perheen tyttärelle, koko perhe tarttuu oljenkorteen.
Ohjaus: Renny Harlin Pääosissa: Nick Cheung, Richie Jen, Yang Zi
Kävin eilen elokuvissa katsomassa Renny Harlinin uusimman ohjauksen Bodies At Rest. Teos esitettiin Hyvinkään Red Carpet -elokuvafestivaaleilla (31.8.2019) ja se oli samalla elokuvan ensiesitys Suomessa ja ylipäätään Kiinan ulkopuolella. Elokuvan ensiesitys oli Hong Kongin elokuvafestivaaleilla aiemmin tänä vuonna.
Bodies At Rest -elokuva sijoittuu hongkongilaiselle ruumishuoneelle, johon kolme aseistautunutta pahista rynnii varastamaan luotia erään kalmon sisästä. Patologi ja harjoittelija joutuvat pahaan pinteeseen.
Tästä alkaa 90 minuutin pituinen “kissa ja hiiri” -leikki, joka hyödyntää totuttuja ja samalla parhaita toimintaelokuvien kaavoja. Elokuva tuo rajatun tilankäytön myötä mieleen Harlinin aiemman elokuvan Mindhunters (2004). Perinteitä kunnioittaen Bodies At Rest -leffa ajoittuu jouluun – kuten vaikkapa kaksi ensimmäistä Die Hard -elokuvaa.
Kokonaisuutena Bodies At Rest on energinen toimintaelokuva, jonka päänäyttelijöiden Nick Cheungin (patologi) ja Yang Zin (harjoittelija) työskentelyä on miellyttävä katsoa. Taistelukohtaukset on toteutettu ammattitaidolla.
Renny Harlin oli itse paikalla elokuvateatteri Kinomassa ennen näytöksen alkua. Hän kertoi noin 15 minuutin ajan urastaan sekä elokuvatuotantojen eroista Suomessa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Harlin muisteli lämmöllä Die Hard 2 -elokuvan Euroopan ensi-iltaa elokuvateatteri Bristolissa Helsingissä vuonna 1990. Yleisö oli tuolloin noussut seisomaan, kun SibeliuksenFinlandia alkoi soida. Tämä oli selkeästi ollut ohjaajalle merkityksellinen hetki uralla. Myös Bodies At Rest -elokuvassa on Harlinin teoksille tyypillinen Suomi-viittaus.
Renny Harlin Hyvinkäällä 31.8.2019 Bodies At Rest -elokuvan näytöksessä
Harlin valotti lopuksi Bodies At Rest -elokuvan käsikirjoitusprosessin vaiheita, johon kuului Hollywoodista ostetun käsikirjoituksen käännöksiä kiinaksi, englanniksi ja taas takaisin kiinaksi. Jokaisessa käännös- ja muokkausvaiheessa tuli pieniä muutoksia, jonka jälkeen käsikirjoitus näyttäytyi paikoin sekavana. Vasta alkuperäisen – Teksasiin sijoittuvan – käsikirjoituksen lukeminen avasi muokkausvaiheen tuottamat epäselvyydet.
Ohjaus: Francis Ford Coppola
Pääosissa: Gene Hackman, John Cazale, Harrison Ford
The Conversation (1974)
Gene Hackman on yksi ehdottomista suosikkinäyttelijöistäni. Hackman on tehnyt upeita roolisuorituksia muun muassa elokuvissa Kovaotteiset miehet (1971), Missisippi palaa (1988), Armoton(1992) sekä Keskustelu (1974). (Katso kaikki blogista löytyvät Hackman-leffat.)
Keskustelu on Francis Ford Coppolan ohjaama, tuottama ja käsikirjoittama elokuva, joka kertoo vakoiluasiantuntija Harry Caulista (Hackman). Harry on tiimeineen palkattu tallentamaan naisen ja miehen välinen keskustelu San Franciscon Union Square -aukiolla. Operaatio onnistuu, mutta Harry alkaa potea tunnon tuskia siitä, mihin nauhoite saattaa johtaa.
Coppolan elokuva on mielenkiintoinen tutkielma vakoilusta, teknologiasta, yksityisyydestä ja tekojemme seurauksista. Aiheet tuntuvat varsin ajankohtaisilta edelleen, vaikka elokuvan valmistumisesta on kulunut jo yli 40 vuotta. Elokuvan tempo on valmistumisajankohdalle tyypillisen verkkainen. Jos elokuva tehtäisiin nyt, siihen mahdutettaisiin todennäköisesti paljon enemmän juonenkäänteitä ja liikettä. Vuonna 1974 aikaa jää vaikka päähenkilön saksofonin soitolle.
Keskustelu oli ehdolla parhaan elokuvan Oscar-palkinnon saajaksi vuonna 1975, mutta se ei voittanut. Palkinnon nappasi tuolloin Francis Ford Coppolan toinen teos – Kummisetä osa II (1974). Ei hullumpi vuosi hänellä.
Ohjaus: Peter Berg
Pääosissa: Mark Wahlberg, Michelle Monaghan, J.K. Simmons
Patriots Day (2016)
Viisi vuotta sitten 15.4.2013 Bostonin maratonin maalialueella räjähti kaksi kotitekoista pommia. Kolme ihmistä kuoli, sadat luokkaantuivat ja monet menettivät raajojaan. Pommin asettajiksi paljastuivat tutkinnan edetessä kaksi kirgisialaistaustaista veljestä.
Peter Bergin ohjaama Ajojahti kuvaa Bostonin pommi-iskujen tapahtumia: mitä tapahtui eri ihmisten elämässä juuri ennen räjähdystä ja mitä heti sen jälkeen. Ruutuaikaa saavat uhrit, viranomaiset, siviilit ja myös pommittajat.
Ajojahti on varsin onnistunut elokuva vaikeasta aiheesta. Se on kuvaukseltaan realistinen eikä sorru turhiin ylilyönteihin. Ihmisten ja asioiden taustoja avataan sopivassa määrin, mutta katsojalle annetaan tilaa tehdä omia johtopäätöksiä. Valmiita vastauksia ei tuputeta.
Bostonin oma poika Mark Wahlberg näyttelee ammattitaidolla lievissä ongelmissa olevaa poliisia, joka joutuu tapahtumien keskipisteeseen. Muita ansiokkaita näyttelijäsuorituksia esittävät muun muassa Kevin Bacon, John Goodman, Michelle Monaghan ja J.K. Simmons.
Tiivistunnelmainen Ajojahti on elokuva, jonka toivoisi olevan täyttä fiktiota. Näin ei valitettavasti ole.
Ohjaus: Jordan Peele
Pääosissa: Daniel Kaluuya, Allison Williams, Bradley Whitford
Get Out (2017)
Chris (Daniel Kaluuya) ja Rose (Allison Williams) ovat tavallisen oloinen nuori amerikkalainen pari. Asiat muuttuvat kuitenkin oudoiksi, kun Rose vie Chrisin tapaamaan vanhempiaan maaseudulle. Chris on vaaleaihoisen Rosen ensimmäinen tummaihoinen poikaystävä ja hän tuntee olonsa erittäin vaivautuneeksi vanhempien ja tuttavien syynissä.
Jordan Peelen ohjaama ja käsikirjoittama Get Out on jännittävä, yllättävä ja hauska. Jollain tasolla elokuva tuo mieleen brittileffa Shaun of the Deadin (2004), vaikkei tarinassa olekaan zombeja. Tunnelma on samankaltainen.
Peelen debyyttiohjaus Get Out on ehdolla sunnuntain ja maanantain välisenä yönä neljän Oscar-palkinnon voittajaksi (paras elokuva, paras miespääosa Daniel Kaluuya, paras ohjaus ja paras alkuperäinen käsikirjoitus). Toivottavasti leffa menestyy. Suosittelen katsottavaksi.
