Avainsana: poliisi

Julkaistu

Mies ja alaston ase (2025)

The Naked Gun (Yhdysvallat)
Ohjaus: Akiva Schaffer
Pääosissa: Liam Neeson, Pamela Anderson, Danny Huston
Kesto: 85 min.
Ikäraja: K12
Ensi-ilta: 1.8.2025

Kävin perjantaina katsomassa uuden Mies ja alaston ase -leffan. Elokuva on jatkumoa Hei, me pamputetaan! eli Police Squad! (1982) -tv-sarjalle ja kolmelle aiemmalle Mies ja alaston ase -elokuvalle. Ensimmäisen Mies ja alaston ase (1988) -elokuvan näin vuonna 1991 ja sen jälkeen näiden leffojen kanssa on tullut viihdyttyä aika monta tuntia.

Mies ja alaston ase (2025) eli The Naked Gun -elokuvan leffajuliste.

Tieto uudesta Seth MacFarlanen (mm. Family Guy, Ted) tuottamasta Mies ja alaston ase -elokuvasta herätti ensin vain yhden kysymyksen: miksi tämäkin komediaklassikko pitää tehdä uudestaan? Nyt kun olen nähnyt elokuvan, voin todeta, että lopputulos on varsin hyvä, ja on sinänsä hieno asia, että tätäkin saagaa pidetään elossa.

Kyse ei ole uudelleen filmatisoinnista, vaan Frank Drebininin pojan (Liam Neeson) toilailuista samaisessa Los Angelesin poliisipiirissä, jossa isä (Leslie Nielsen) palveli 1980- ja 1990-luvuilla. Uuden elokuvan pääosissa nähdään Neesonin ohella Pamela Anderson ja Danny Houston, joista kaikki ovat oivallisia valintoja rooleihinsa. Myös aiemmista elokuvista tuttu Priscilla Presley tekee pienen, välähdyksenomaisen esiintymisen.

Jatka lukemista ”Mies ja alaston ase (2025)”
Julkaistu

Vaikenemisen laki (1985)

Code of Silence (Yhdysvallat)
Ohjaus: Andrew Davis
Pääosissa: Chuck Norris, Henry Silva, Dennis Farina
Kesto: 101 min.
Ikäraja: K16

Vaikenemisen laki vuodelta 1985 on Chuck Norrisin filmografian helmiä. Kyseessä on Orion-yhtiön tuottama ja Andrew Davisin ohjaama varsin pätevä toimintaelokuva, jossa Norris esittää chicagolaista ylikonstaapeli Eddie Cusackia.

Code of Silence (1985)

Elokuvan alussa Cusack johtaa poliisioperaatiota, jonka tarkoituksena on pidättää Comacho-jengiläisiä. Homma menee kuitenkin solmuun, kun paikalle saapuu toisen rikollisryhmittymän eli Luna-perheen mörököllit aseineen. Tästä kehkeytyy rikollisperheiden välienselvittely, jonka seurauksena Comancho-jengin johtaja murhauttaa Luna-perheen jäseniä ja sieppaa perheen hyveellisen tyttären Dianan (Molly Hagan).

Norrisin esittämä Cusack joutuu lopulta suojelemaan Dianaa ja hoitelemaan Tony Lunan (Mike Genovese) ja Luis Comachon (Henry Silva) yksin, koska poliisikollegat karttavat Cusackia. Tämä johtuu siitä, ettei Cusack suostu valehtelemaan poliisikollegan puolesta, joka on ampunut afroamerikkalaisen nuorukaisen ilman syytä. Cusack siis rikkoo vaikenemisen lain – josta myös elokuvan nimi juontuu.

Jatka lukemista ”Vaikenemisen laki (1985)”
Julkaistu

Jesse Stone: Videokameramurhaajat (2005)

Stone Cold (Yhdysvallat, Kanada)
Ohjaus: Robert Harmon
Pääosissa: Tom Selleck, Jane Adams, Reg Rogers
Kesto: 87 min.
Ikäraja: K-15

Tom Selleck esittää tässä televisioon tehdyssä rikoselokuvassa Robert B. Parkerin luomaa poliisipäällikkö Jesse Stonea. Parkerin kirjoihin perustuvia tv-elokuvia on tehty yhteensä yhdeksän, joista Jesse Stone: Videokameramurhaajat (alkup. Stone Cold) on ensimmäinen.

Stone Cold (2005)

Yhdysvaltain itärannikolla sijaitsevassa Paradisen pikkukaupungissa tapahtuu useampi murha, joita Los Angelesista muuttanut poliisipäällikkö tiimeineen ryhtyy selvittämään. Kuten monesti vastaavissa rikossarjoissa myös tällä kertaa päähenkilöllä on omat haasteensa elämässä. Jesse Stone on eronnut ja taistelee liiallisen alkoholinkäytön kanssa.

Elokuvan tunnelma on syksyisen rannikkokaupungin tapaan hieman melankolinen, johon Selleckin rauhallinen karisma sopii vallan mainiosti. Selleckin rinnalla muissa rooleissa nähdään mm. Viola Davis ja Mimi Rogers. Elokuvan koko pituudelta soiva pianomusiikki lisää usvan ohella surumielistä fiilistä.

Nelonen on esittänyt tämän mukiinmenevän rikoselokuvan vuosina 2009 ja 2010. Leffa löytyy tällä hetkellä myös Applen iTunes Storesta, josta sen itse katsoin sateisen lauantai-illan ratoksi.

Lisätietoa elokuvasta:
IMDb / Elonet

Julkaistu

Killer Joe (2011)

Killer Joe (Yhdysvallat)
Ohjaus: William Friedkin
Pääosissa: Matthew McConaughey, Emile Hirsch, Juno Temple
Kesto: 99 min.
Ikäraja: K-16

Katsoin pari päivää sitten Friedkin Uncut -dokkarin (2018), joka kertoo Kovaotteiset miehet (1971) ja Manaaja (1973) -elokuvien ohjaajasta William Friedkinistä. Nyt jo 87-vuotias Friedkin vaikuttaa dokumentin perusteella olevan melko maanläheinen elokuva-alan ammattilainen, joka kuitenkin tietää oman tuotantonsa merkityksen.

Killer Joe (2011), ranskankielinen mainosjuliste.

Dokumentin innoittamana tartuin Friedkinin vuonna 2011 valmistuneeseen rikoselokuvaan Killer Joe, jossa näyttelevät Matthew McConaughey, Emile Hirsch, Juno Temple, Gina Gershon ja Thomas Haden Church. Elokuvassa rahavaikeuksissa oleva nuori mies kehittelee rikollisen juonen, jolla pyritään koko perheen voimin kuittaamaan alkoholisoituneen äidin henkivakuutusrahat. Apuun palkataan murhia sivubisneksenä toteuttava etsivä Joe Cooper (McConaughey) Dallasin poliisivoimista.

Tracy Lettsin näytelmään perustuva Killer Joe on mustalla huumorilla sävytetty rikoselokuva, jota voi luonnehtia hyvällä tavalla omalaatuiseksi. Jos pitää True Detective -sarjasta ja Tarantinon elokuvista, niin pitää varmasti myös tästä.

Quentin Tarantino esiintyy myös alussa mainitussa Friedkin Uncut -dokkarissa, jossa hän kertoo pitävänsä Friedkinin elokuvaa Pelon palkka (1977) yhtenä kaikkien aikojen parhaimmista leffoista. Se on itselläni vielä näkemättä, mutta pitää korjata tämä puute pian. Päädyin itse asiassa tilaaman leffan Blu-ray-versiona, kuten myös Friedkinin elokuvat Manaaja (1973) ja Elää ja kuolla L.A.:ssa (1985). Nyt vaan odottamaan pakettia.

Lisätietoa elokuvasta:
IMDb / Elonet

Julkaistu

Robocop 2

(USA 1990)

Ohjaus: Irvin Kershner
Pääosissa: Peter Weller, Nancy Allen, Belinda Bauer

Katsoin vastikään uudelleen Robocop 2 -elokuvan, jonka olen nähnyt viimeksi 1990-luvulla. Yllätyin hieman siitä, kuinka huono leffa tämä olikaan. Paul Verhoevenin ohjaama alkuperäinen Robocop (1987) on yksi 1980-luvun sci-fi-toimintaklassikoista, mutta jatko-osassa koneisto on viritetty pieleen ja oikosulku iskee katsojan aivoihin asti.

Robocop 2 (1990)

Irvin Kershnerin (mm. Imperiumin vastaisku ja Älä kieltäydy kahdesti) ohjaaman jatko-osan juoni koostuu lähinnä yhteiskuntaa hajottavien huumekauppiaiden sikailusta, Robocop-paran romuttamisesta ja päättömästä ammuskelusta. Noin 12-vuotiaan lapsen roolittaminen yhdeksi konetuliaseilla ammuskelevista rikollisista on monella tapaa epäilyttävä ja epäonnistunut valinta. Ainoita valonpilkahduksia ovat alkuperäisestä elokuvasta tutut näyttelijät Peter Weller ja Nancy Allen.

Jälkikäteen ajatellen minun olisi kannattanut jättää Robocop 2 katsomatta uudelleen. Kuinka usein teille on käynyt samoin? Toisin sanoen kuinka usein te arvon blogin lukijat päädytte katsomaan elokuvia, joista teillä on aikojen takaa selkeästi positiivisempi muisto, joka sitten murskautuu uudelleenkatselun myötä? Jaa oma esimerkkisi alle kommentteihin. Olisi mukava jakaa näitä kokemuksia.

Lisätietoa elokuvasta:
IMDb / Elonet

Julkaistu

Taistelija

(First Blood, USA 1982)

Ohjaus: Ted Kotcheff
Pääosissa: Sylvester Stallone, Brian Dennehy, Richard Crenna

Monet tuntevat Ted Kotcheffin ohjaaman First Blood -elokuvan parhaiten sanaparilla ”Rambo ykkönen”. Alun perin Taistelija-nimellä Suomessa levitetty toimintaelokuva on viiden osan mittaan kasvaneen Rambo-saagan ensimmäinen osa. Ilmestyessään Taistelija ei tietenkään vielä ollut osa elokuvasarjaa, vaan itsenäinen tarina Vietnamin sodan traumoista kärsivästä veteraanista, Rambosta (Sylvester Stallone).

Kuvassa Taistelija-elokuvan dvd-julkaisu
Taistelija (1982) tunnetaan Suomessa myös nimillä Rambo – taistelija ja Rambo: First Blood.

Taistelija-elokuva pohjautuu kymmenen vuotta aiemmin eli vuonna 1972 ilmestyneeseen David Morrellin esikoiskirjaan First Blood (suom. Ajojahti), jossa nuori sotaveteraani Rambo joutuu pikkukaupungin sheriffin Teaslen ja poliisikunnan nöyryyttämäksi ja pahoinpitelemäksi. Vertailen seuraavassa jonkin verran kirjaa ja elokuvaa toisiinsa, vaikka kyse on tietysti eri taiteenlajeista. Kotcheffin elokuva on kuitenkin loppua ja kuolleiden määrää lukuun ottamatta varsin uskollinen kirjan tarinalle, joten koen vertailun perustelluksi.

Elokuvassa – ja erityisesti kirjassa – Teasle ja Rambo muodostavat vastinparin, joka kuvaa Yhdysvaltojen jakautunutta ilmapiiriä Vietnamin sodan (1955-1975) lopulla. Teasle on Korean sodan (1950-1953) veteraani ja edustaa pikkukaupungin henkeä, joka ei halua muutoksia. Sodasta palannut ja kodittomana vaeltava Rambo taas edustaa yhteiskunnallista muutosta ja uhkaa, jota ei haluta omaan naapurustoon aiheuttamaan ongelmia. Tilanne äityy väkivaltaiseksi, kun Rambo ei alistu poliisien häirinnälle, vaan herättää henkiin Vietnamin sodasta tutut väkivaltaisuudet Yhdysvaltain maaperällä.

Jatka lukemista ”Taistelija”