Anora (2024)

Anora (Yhdysvallat)
Ohjaus: Sean Baker
Pääosissa: Mikey Madison, Mark Eydelshteyn, Yura Borisov
Kesto: 139 min.
Ikäraja: K16
Ensi-ilta: 1.11.2024

On kulunut viikko siitä, kun Sean Bakerin tuottama, ohjaama, käsikirjoittama ja leikkaama elokuva Anora palkittiin kaikissa edellä mainituissa kategorioissa Oscar-palkinnolla 97. kertaa järjestetyssä palkintogaalassa Los Angelesissa, ks. blogin veikkaukset. Elokuvan viidennen Oscar-palkinnon sai Mikey Madison naispääosasta. Aiemmin leffa palkittiin myös Cannes’n elokuvafestivaaleilla Palme d’Or -palkinnolla. Kuinka erinomainen elokuva Anora oikein onkaan?

Anora (2024) -elokuvan mainosjuliste

Anora on draamakomedia nuoresta eroottisesta tanssijasta Anora Mikheevasta tai Anista (Madison), joka menee pikapikaa naimisiin venäläisen oligarkin pojan Ivan ”Vanya” Zakharovin (Mark Eydelshteyn) kanssa. Tilanne ei miellytä pojan vanhempia ja tästä sukeutuu monenlaisia vauhdikkaita ja vaarallisia tilanteita ympäri New Yorkia ja Las Vegasia.

Anora on erittäin viihdyttävä ja samalla inhimillinen elokuva. Yksi sen ansioista on, että jokaista henkilöhahmoa arvostetaan ja hahmojen tavoitteet tehdään inhimillisellä tasolla ymmärrettäviksi. Toisin sanoen jokainen henkilö esitellään kokonaisena ihmisenä vikoineen päivineen. Samaan aikaan hahmojen taustoitus tehdään erittäin tehokkaasti ja toimivasti.

Jatka lukemista ”Anora (2024)”

Fifty Shades of Grey

(USA 2015)

Ohjaus: Sam Taylor-Johnson
Pääosissa: Dakota Johnson, Jamie Dornan, Jennifer Ehle

Fifty Shades of Grey (2015)

Aloitin tammikuun loppupuolella C More -elokuvapalvelun 30 päivän kokeilujakson. Olen katsellut aikarajoitteiden sallimissa puitteissa useampia elokuvia, joista yksi oli parin vuoden takainen Fifty Shades of Grey. Elokuvatrilogiaksi suunnitellun sarjan seuraava osa Fifty Shades Darker (2017) tulee ensi-iltaan nyt perjantaina 10.2.2017. 

Sam Taylor-Johnsonin ohjaama Fifty Shades of Grey on kauniiseen elokuvamuotoon taputeltu romanttinen kioskiromaani, johon on lisätty S/M-huone. Nuori opiskelija (Dakota Johnson) tapaa sattuman kautta menestyvän liikemiehen (Jamie Dornan), joka on ensin ihana, sitten ällö, outo ja taas ihana. Melko tuttu kuvio lajityypin tunteville.

Elokuva aiheutti ilmestyessään pienen pöhinän rohkeilla seksikohtauksillaan. Parasta antia lienee kuitenkin muun muassa The Weekndin biisit Earned It ja Where You Belong sisältävä soundtrack. 

Lisätietoa elokuvasta:
IMDb / Elonet

Sweet Sweetback’s Baadasssss Song

(USA 1971)

Ohjaus: Melvin van Peebles
Pääosissa: Simon Chuckster, Melvin van Peebles, Hubert Scales

Sweet Sweetback's Baadasssss Song (1971)

Ähinää, puhinaa, takaa-ajoa, vääntöä ja lemmiskelyä. Siinä Sweet Sweetback’s Baadasssss Song noin päällisin puolin katsottuna. Historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa elokuva on enemmän. Se on merkittävä edistysaskel afroamerikkalaisille, jotka olivat vuonna 1971 menettäneet kaksi johtajaa väkivaltaisesti: Malcolm X ja Martin Luther King oli murhattu lyhyen ajan kuluessa. Melvin van Peebles ohjasi elokuvan pienellä budjetilla, nopealla aikataululla ja studiojärjestelmän ulkopuolella – ja elokuva oli yleisömenestys. Se oli hetken jopa katsotumpi kuin Love Story.

Jatka lukemista ”Sweet Sweetback’s Baadasssss Song”

Antichrist

(Tanska 2009)

Ohjaus: Lars von Trier
Pääosissa: Willem Dafoe, Charlotte Gainsbourg

Antichrist (2009)
Antichrist (2009)

(#300) Tat-ta-da-daa! Blogin 300:s elokuva on Lars von Trierin ohjaus Antichrist. Elokuvaa ehdottivat Marko ja Teo. Antichrist on vahvan vertauskuvallinen runoelma ihmisen perimmäisestä olemuksesta, seksuaalisesta halusta ja moraalista. Keskeisiä vastinpareja ovat hyvä-paha, Jumala-Saatana, kulttuuri-luonto ja ihminen-eläin. Elokuvassa on muutamia hyvin graafisia ja tarkoituksellisen säväyttäviä kohtauksia, mutta jos on nähnyt esimerkiksi elokuvat Evil Dead (1981), Cabin Fever (2002) tai Saw (2004), eivät kuvat aiheuta kovin pysyviä traumoja. Tai no, en ole aivan varma.

Jatka lukemista ”Antichrist”

Käpy selän alla

(Suomi 1966)

Ohjaus: Mikko Niskanen
Pääosissa: Kristiina Halkola, Kirsti Wallasvaara, Pekka Autiovuori, Eero Melasniemi

Käpy selän alla (1966)
Käpy selän alla (1966)

Kuusikymmenluvun suomalaisklassikko Käpy selän alla oli aikanaan monella tapaa rajoja rikkova elokuva. Se oli uskalias, suora ja realistinen kuvaus neljän kaupunkilaisnuoren (Halkola, Wallasvaara, Autiovuori, Melasniemi) kesätelttailusta maaseudulla. 40 vuotta myöhemmin kotisohvalta katsottuna uskalius, suoruus ja realistisuus ovat yhä elokuvan parhaimpia puolia. Elokuvan heikkoutena on ehkä liiankin spontaani tekotapa. Ohjaaja Mikko Niskanen suunnitteli elokuvaa yhdessä näyttelijöidensä kanssa päivä kerrallaan. Ennalta valmiimpi käsikirjoitus olisi saattanut tuottaa kiinteämmän kokonaisuuden. Marja-Leena Mikkola tosin sai käsikirjoituksestaan Jussi-palkinnon. Kaj Chydeniuksen musiikki on hienoa. IMDb-linkki

Hymypoika

(Suomi 2003)

Ohjaus: JP Siili
Pääosissa: Jussi Nikkilä, Reino Nordin, Jarkko Niemi, Jenni Banerjee, Laura Malmivaara

Hymypoikapatsaita jaetaan koulussa reiluille, iloisille ja rehdeille pojille. Tämän elokuvan pojille patsaita ei kuuluisi jakaa. Ehkä ei elokuvallekaan. Tunnelma elokuvassa on ahdistunut. Juuri sellainen mitä tekijät ovat varmasti hakeneetkin. Juonessa kuitenkin häiritsee se, että nuorista klopeista on tehty maailmanomistajan elkein liihottelivia juppeja. Esimerkiksi Taavilla tuntuu olevan rahaa kuin Howard Hughesilla aikoinaan. Helikopterit ja ”luonnenäyttelijät” saapuvat hetkessä vaikka olohuoneeseen. Minusta on muutenkin hieman ontuvaa siirtää aikuisten ongelmia ja aikuisten maailmaa nuorten näyteltäväksi. Pornoistuva yhteiskunta on toki myös nuorten ongelma, mutta ”Hymypojan” maailmassa ei tunnu olevan kuin nuoria miehiä. Katsottava leffa, muttei suosikki. IMDb-linkki