Avainsana: väkivalta

Julkaistu

Colors-jengit (1988)

Colors (Yhdysvallat)
Ohjaus: Dennis Hopper
Pääosissa: Sean Penn, Robert Duvall, Maria Conchita Alonso
Kesto: 120 min.
Ikäraja: K-16
Ensi-ilta: 26.08.1988

Colors-jengit seuraa Los Angelesin kaduilla partioivan poliisiparin työtä. Toinen poliiseista on kokenut jermu ja toinen höyrypäinen nuorukainen. Asetelma saattaa kuulostaa Tappavalta aseelta tai kymmeneltä muulta amerikkalaiselta toimintaleffalta, mutta Dennis Hopperin (mm. Easy Rider) ohjaaman elokuvan erottaa muista aikalaisista sen realistinen ote.

Colors-jengit (1988) -elokuva mainosjuliste

Tarina seuraa kahta poliisia: kokeneempaa Bob Hodgesia (Robert Duvall) ja nuorempaa, impulsiivisempaa Danny McGavinia (Sean Penn). He partioivat alueilla, joilla jengit määrittävät arjen säännöt. Kaksikon dynamiikka toimii elokuvan selkärankana – Duvallin rauhallinen, lähes filosofinen ote törmää Pennin hahmon lyhytpinnaisuuteen ja haluun todistaa itseään.

One Battle After Another -elokuvassa viimeksi karikatyyrimäisen kapiaisen roolin tehnyt Sean Penn on uskottavan ärsyttävä myös tässä lähes 40 vuotta varhaisemmassa roolissa. Vastikään menehtynyt Robert Duvall (1931-2026) puolestaan tekee jälleen yhden onnistuneen roolin vakuuttavana vanhempana miehenä.

Jatka lukemista ”Colors-jengit (1988)”
Julkaistu

The Strangers: Chapter 2 (2025)

The Strangers: Chapter 2 (Yhdysvallat)
Ohjaus: Renny Harlin
Pääosissa: Madelaine Petsch, Gabriel Basso, Froy Gutierrez
Kesto: 91 min.
Ikäraja: K16

The Strangers: Chapter 1 (2024) -leffassa alkanut kirves- ja puukkohippa jatkuu Renny Harlinin ohjaamassa kauhuelokuvasarjan toisessa ja keskimmäisessä osassa The Strangers: Chapter 2. Tapahtumat lähtevät vyörymään suoraan siitä, mihin viimeksi jäätiin: Maya (Madelaine Petsch) on sairaalassa sen jälkeen, kun kolme tuntematonta naamioitunutta ihmistä hyökkäsi hänen ja poikaystävä Ryanin kimppuun syrjäisellä mökillä Oregonin perukoilla.

The Strangers: Chapter 2 (2025)

Ykkösosassa nähdyt kasvonaamioihin sonnustautuneet tuntemattomat ihmiset jatkavat Mayan jahtaamista ensin noin 30 minuutin ajan sairaalassa, jonka jälkeen takaa-ajo jatkuu 20 minuuttia ulkona sateisessa yössä ja poutaisessa päivänvalossa. Yllätysmomentti koetaan, kun paikallinen villisikakin liittyy jahtaajien joukkoon. Loppupuolella siirrytään painimaan takaisin mökin ympäristöön, josta kaikki alkoi. Aivan elokuvan lopussa katsojalle avataan taustatarinaa.

Jatka lukemista ”The Strangers: Chapter 2 (2025)”
Julkaistu

The Bricklayer (2024)

The Bricklayer (Yhdysvallat, Bulgaria, Kreikka)
Ohjaus: Renny Harlin
Pääosissa: Aaron Eckhart, Nina Dobrev, Clifton Collins Jr.
Kesto: 110 min.
Ikäraja: K-18

Olen pyrkinyt aina kohtuullisen nopeasti kirjoittamaan blogiini Renny Harlinin uusimmista elokuvista. Katsoin ohjaajan tuoreimman rymistelyn The Bricklayer (2024) viime viikonloppuna hyvässä seurassa Pirkanmaan ja Satakunnan rajamailla. Entisen CIA-agentin ja nykyisen muurarin (bricklayer) edesottamuksista kertova elokuva ei ensikatselulla oikein iskenyt, mutta päätin katsoa sen toisen kerran, jonka jälkeen mielipiteeni muuttui hieman suopeammaksi.

The Bricklayer (2024)

Elokuva perustuu nyt jo edesmenneen Noah Boydin kirjoittamaan The Bricklayer (2010) -jännitysromaaniin, jonka pääosassa seikkailee entinen FBI-agentti Steve Vail. Elokuvassa Steve Vail on muutettu Aaron Eckhartin esittämäksi entiseksi CIA-agentiksi. Millennium Media -yhtiön tuottama leffa on taloudellisista syistä kuvattu Kreikassa, minkä takia FBI on muuttunut Yhdysvaltojen ulkopuolella toimivaksi CIA:ksi.

Jatka lukemista ”The Bricklayer (2024)”
Julkaistu

Keskiyön pikajuna (1978)

Midnight Express (Britannia, Yhdysvallat)
Ohjaus: Alan Parker
Pääosissa: Brad Davis, John Hurt, Randy Quaid
Kesto: 121 min.
Ikäraja: K-18

Ostin muutamia viikkoja sitten Alan Parkerin ohjaaman upean Noiduttu sydän (1987) -elokuvan Blu-ray-formaatissa, ks. Instagram. Sen innoittamana päätin katsoa myös Parkerin varhaisemman ohjaustyön Keskiyön pikajunan vuodelta 1978, jota en syystä tai toisesta ollut aiemmin nähnyt.

Midnight Express (1978)

Elokuva kertoo tositapahtumiin perustuen amerikkalaisesta nuoresta miehestä nimeltä Billy Hayes (Brad Davis), joka yrittää vuonna 1970 salakuljettaa kaksi kiloa hasista Istanbulista Amerikkaan. Billy jää kiinni lentokentän turvatarkastuksessa ja hänet tuomitaan useaksi vuodeksi turkkilaiseen vankilaan.

Keskiyön pikajuna on kohtuullisen brutaali ja rankka vankilaelokuva, jonka pääsanoma katsojalle on, ettei lakia kannata rikkoa Turkissa. Eikä varsinkaan kannata joutua vankilaan. Elokuvan on käsikirjoittanut Oliver Stone perustuen Billy Hayesin muistelmateokseen. Tiettyjä kohtia elokuvassa on muokattu ja lisätty, ja myöhemmin Stone on pahoitellut, että elokuvan antama kuva turkkilaisista on niin yksipuolisen julma. Brad Davisin rinnalla päänäyttelijöinä nähdään John Hurt ja Randy Quaid.

Jatka lukemista ”Keskiyön pikajuna (1978)”
Julkaistu

Killer Joe (2011)

Killer Joe (Yhdysvallat)
Ohjaus: William Friedkin
Pääosissa: Matthew McConaughey, Emile Hirsch, Juno Temple
Kesto: 99 min.
Ikäraja: K-16

Katsoin pari päivää sitten Friedkin Uncut -dokkarin (2018), joka kertoo Kovaotteiset miehet (1971) ja Manaaja (1973) -elokuvien ohjaajasta William Friedkinistä. Nyt jo 87-vuotias Friedkin vaikuttaa dokumentin perusteella olevan melko maanläheinen elokuva-alan ammattilainen, joka kuitenkin tietää oman tuotantonsa merkityksen.

Killer Joe (2011), ranskankielinen mainosjuliste.

Dokumentin innoittamana tartuin Friedkinin vuonna 2011 valmistuneeseen rikoselokuvaan Killer Joe, jossa näyttelevät Matthew McConaughey, Emile Hirsch, Juno Temple, Gina Gershon ja Thomas Haden Church. Elokuvassa rahavaikeuksissa oleva nuori mies kehittelee rikollisen juonen, jolla pyritään koko perheen voimin kuittaamaan alkoholisoituneen äidin henkivakuutusrahat. Apuun palkataan murhia sivubisneksenä toteuttava etsivä Joe Cooper (McConaughey) Dallasin poliisivoimista.

Tracy Lettsin näytelmään perustuva Killer Joe on mustalla huumorilla sävytetty rikoselokuva, jota voi luonnehtia hyvällä tavalla omalaatuiseksi. Jos pitää True Detective -sarjasta ja Tarantinon elokuvista, niin pitää varmasti myös tästä.

Quentin Tarantino esiintyy myös alussa mainitussa Friedkin Uncut -dokkarissa, jossa hän kertoo pitävänsä Friedkinin elokuvaa Pelon palkka (1977) yhtenä kaikkien aikojen parhaimmista leffoista. Se on itselläni vielä näkemättä, mutta pitää korjata tämä puute pian. Päädyin itse asiassa tilaaman leffan Blu-ray-versiona, kuten myös Friedkinin elokuvat Manaaja (1973) ja Elää ja kuolla L.A.:ssa (1985). Nyt vaan odottamaan pakettia.

Lisätietoa elokuvasta:
IMDb / Elonet

Julkaistu

007 No Time to Die

(No Time to Die, Britannia, USA 2021)

Ohjaus: Cary Joji Fukunaga
Pääosissa: Daniel Craig, Rami Malek, Léa Seydoux

Kävin eilen elokuvissa katsomassa uusimman James Bond -leffan 007 No Time to Die. Oli mukava päästä taas leffateatteriin ja nähdä vihdoin elokuva, jonka julkaisua on siirretty koronapandemian vuoksi useampaan otteeseen. Ennen pandemiaa ensi-illan piti olla huhtikuussa 2020.

No Time to Die (2021)

007 No Time to Die on James Bond -elokuvien menestyksekkäässä sarjassa jo 25. teos. Vertaansa vailla oleva elokuvasarja alkoi lähes 60 vuotta sitten, kun elokuvateattereihin tuli Jamaikalle sijoittuva Salainen agentti 007 ja tohtori No (1962). Uudessa 007 No Time to Die -elokuvassa Bond on jättänyt aktiivipalveluksen ja viettää rauhallista elämää – missäpä muualla kuin Jamaikalla.

Pääosassa nähdään viidettä ja tällä haavaa viimeistä kertaa Daniel Craig. Craigin pesti Bondina alkoi 15 vuotta sitten elokuvassa Casino Royale (2006). No Time to Die on ehdottomasti Craigin parempia Bondeja – samassa sarjassa debyytin ja Skyfallin (2012) kanssa.

Jatka lukemista ”007 No Time to Die”